Ostovoimaan suhteutettu kaukolämmön keskihinta Euroopassa (ilman arvonlisäveroa). Lähde: European District Heating Price Series.

Suomessa myyty kaukolämpö maksoi keskimäärin 48 euroa megawattitunnilta ilman arvolisäveroa vuonna 2016, kun hinta suhteutetaan ostovoimaan eli kansalaisten kykyyn ostaa hyödykkeitä. Samalla tavalla laskettuna vain islantilaiset, sveitsiläiset, britit ja norjalaiset saivat kaukolämpönsä halvemmalla.

Islanti on geotermisen lämpönsä osalta ylivertainen maa, jonka kanssa on vaikea kisata. Sveitsi, Norja ja Britannia taas ovat vasta aloittelemassa kaukolämpötoimintaansa. Lähin vertailukohde on Ruotsi, jossa kaukolämpöä on tuotettu pitkään ja jossa kaukolämpö on merkittävä lämmitysmuoto — Ruotsissa on talvella myös yhtä kylmää kuin Suomessa. Ruotsi on eurooppalaisessa vertailussa Suomen rinnalla, mutta silti kalliimpi maa — ruotsalainen ostovoimaan suhteutettu kaukolämpö maksaa 55 euroa megawattitunnilta.

Vertailun kalleinta kaukolämpö on Slovakiassa. Slovakialaiset maksavat lämmöstään kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin suomalaiset — 120 euroa megawattitunnilta. Itä-Euroopan maissa energiaköyhyys on täyttä totta, kaikilla ei ole varaa ostaa energiaa niin paljon kuin sitä tarvittaisiin. Kaukolämpö on lähes yhtä kallista Romaniassa, Liettuassa ja Tsekin tasavallassa.

Vanhoissa Länsi-Euroopan maissa hintaerot eivät ole yhtä suuria. Ranskassa kaukolämpö maksaa 62 euroa megawattitunnilta, Alankomaissa 63 euroa ja Itävallassa 64 euroa. Euroopan maiden keskihinta on 65 euroa megawattitunnilta.

Suurissa kaukolämpömaissa lämmön hinta on kuitenkin selvästi korkeampi kuin Suomessa. Puolassa kaukolämmöstä maksettiin viime vuonna keskimäärin 78 euroa megawattitunnilta, Latviassa 77 euroa, Tanskassa 75 euroa ja Saksassa 74 euroa.

Ruotsalaisten tekemään kaukolämmön hintavertailuun voi tutustua tarkemmin täällä.

Suomi Euroopan markkinaehtoisin

Kaukolämpöalan yritysten toimintaympäristöt ovat hyvin erilaiset Euroopan eri maissa. Joissakin maissa toimintaa säädellään voimakkaasti, joissakin toimialalla on pitkät perinteet ja joissakin maissa toiminta on vasta alkamassa.

Suomessa kaukolämmitys on alusta asti kilpaillut muiden lämmitysmuotojen kanssa. Kiinteistöjen omistajat on saatava vakuuttuneeksi kaukolämmön ihanuudesta tai muuten kiinteistöjen omistajat lämmittävät tupansa jollain muulla tavalla. Kilpailutilanne pakottaa kehittämään tehokkaita toimintatapoja, mikä vaikuttaa hintaan alentavasti.

Suomi on kaukolämpötoiminnan osalta Euroopan markkinaehtoisin maa. Kaukolämpötoimintaa varten ei ole säädetty erillislainsäädäntöä, joka johtaisi byrokraattiseen viranomaisvalvontaan. Ruotsissa toiminta on lähes yhtä markkinaehtoista kuin Suomessa, mutta Ruotsissa on käytössä alaa ohjaava erillislainsäädäntö. Tanskassa lähes kaikki on säädeltyä — jopa yritysten tuottamasta voitosta päättää viranomainen.

Markkinaehtoinen toiminta ohjaa etsimään myös tehokkaita teknisiä ratkaisuita. Suomessa on esimerkiksi käytössä valtakunnalliset tekniset standardit, joita käyttämällä järjestelmän rakentaminen on nopeaa ja sujuvaa. Saksassa taas jokaisen rakennettavan kohteen tekniset arvot määritellään tapauskohtaisesti.

Suomalaisessa kaukolämpöverkossa lämpöhäviöt on puristettu minimiin. Kaukolämpöverkkojen eristysratkaisuja on tutkittu pitkään ja niissä on myös onnistuttu. Suomalaiset yritykset valmistavat myös kaukolämpötoiminnassa tarvittavaa tekniikkaa, jolloin laitteita käyttävät ja valmistavat yritykset ovat tiukassa vuorovaikutuksessa. Siksi suomalaisen kaukolämpöverkon toimitusvarmuus on lähes sata prosenttia — toimituskatkojen pituus on alle tunti vuodessa asiakasta kohti.

Kuva Scanstockphoto