Drogenbosin maakaasusähköä tuottava voimalaitos lähellä Brysseliä.

Asiasta uutisoinut The Guardian kertoo, että maailman suurimman julkisen pankin titteliä kantava EIB ilmoitti aiemmin tänä vuonna, että se lopettaisi lainanannon uusille kaasuhankkeille. Sitä ennen pankki oli rajoittanut jo hiili- ja öljyhankkeiden rahoitusta. Tarkoituksena on ollut vapauttaa enemmän rahaa uusiutuvan energian hankkeisiin.

Suunnitelman yksityiskohdat oli tarkoitus vahvistaa EU-jäsenmaiden valtiovarainministereiden kokouksessa viime viikolla, mutta viime hetken lobbaus oli pakottanut lykkäykseen. Pankin johto sanoo suunnitelman olevan kuitenkin raiteillaan ja tulevan hyväksytyksi mahdollisesti ensi kuussa.

- Uusi energiaan liittyvä antolainauspolitiikka on virstanpylväs EIB:in muutostiellä EU:n ilmastopankiksi. Olen tyytyväinen nyt saavutettuun edistykseen ja luottavainen siihen, että lopullinen hyväksyntä varmistetaan marraskuussa, energiasta vastaava EIB:in varapääjohtaja Andrew McDowell sanoo.

Kaasuteollisuus huolestui

Vahvimmin fossiilirahoituksen jatkamisen puolesta lobbasivat kaasuteollisuuden edustajat, jotka katsovat, että fossiilista kaasua olisi pidettävä vihreänä, kun sillä korvataan hiiltä sähköntuotannossa. Näkemys enteilee kipinöivää väittelyä siitä, mitkä energialähteet luokitellaan EU:ssa sopiviksi saamaan rahoitusta puhtaan teknologian investointeihin, kirjoittaa EURACTIV-julkaisu.

Lokakuun alussa enemmistö EU:n 28 kansallisesta edustajasta äänesti sen puolesta, että ydinvoima sai takaisin aseman puhtaana energialähteenä vihreän rahoituksen luokittelussa, mistä unionissa käydään parhaillaan tiivistä keskustelua.

Äänestystulos aiheutti tyrmistystä Itävallassa, Luxemburgissa ja Saksassa, jotka olivat aiemmin julkistaneet yhteisen lausunnon siitä, että ydinvoimaa ei tulisi sisällyttää EU:n kestävään rahoitusluokitukseen.

Nyt kaasuteollisuuden johtajat hakevat myös paikkaa auringossa. EU:n vihreä rahoitusluokittelu kärsii lastentaudeista, jotka kaipaavat kiireellistä korjaamista, sanoo ranskalaisen energiayhtiö ENGIE:n kaasutoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Didier Holleaux.

Ilmastoaktivistit pelkäävät viivästyksiä ja heikennyksiä

Kun olemme jo keskellä ilmaston hätätilannetta, ei ilmastoaktivistien mielestä pitäisi olla vaikeata sanoa ”ei julkista rahaa fossiilisille polttoaineille “.

- Viivästys on suoraa tulosta siitä, että Saksa ja Euroopan komissio haluavat yhä tuoda fossiiliset polttoaineet poliittiselle agendalle. Kyse on täysin päinvastaisesta johtajuudesta, jota miljoonat ilmastoaktivisti ja -lakkoilijat ympäri maailman vaativat, sanoo kansalaisjärjestö Oil Change Internationalin johtava analyytikko Alex Doukas.

Vuosina 2013-2017 Euroopan Investointipankki varasi lähes 12 miljardia euroa lainoina fossiilisten polttoaineiden hankkeisiin, joista leijonanosa meni kaasulle. Kaasuteollisuus pitää omaa polttoainettaan muutospolttoaineena, joka vähentää hiilidioksidipitoisempien öljyn ja hiilen käyttöä sekä parantaa energiaturvallisuutta.

Ilmastoaktivistit ovat taas sitä mieltä, että maakaasuhankkeista vapautuu suuret määrät metaania, jolla on huomattavasti suurempi kasvihuonevaikutus kuin hiilidioksidilla. Lisäksi he katsovat, että kaasun käyttö viivyttää siirtymää hiilivapaisiin uusiutuviin energialähteisiin kuten tuuleen ja aurinkoon.

Investointipankilla 65 miljardin euron varaus uusiutuvien hankkeisiin

EIB sanoo varanneensa yli 65 miljardia euroa uutta rahaa uusiutuvan energian hankkeisiin. Siitä huolimatta pankin pääjohtaja Werner Hoyer on perään kuuluttanut lisäkiirehtimistä.

- Uskomme kaasupäästöjen olevan liian korkeita eikä niiden voi sallia jäävän ilmakehään. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, mutta tiedostamme myös siirtymäajan tarpeellisuuden. Se helpottaa hiilestä ja kaasusta riippuvaisia alueita. Näiden argumenttien taakse ei pidä kuitenkaan piiloutua niin, että fossiilisten aineiden käyttö jatkuisi ikuisuuden, Hoyer oli todennut äskettäin antamassaan haastattelussa.

Erään vuodatetun päätöslauselman mukaan EU-johtajat suunnittelevat nimeävänsä ilmaston lämpenemisen uhkaksi “olemassaolollemme”. Mutta erimielisten joukkoa löytyy yhtä lailla, esimerkiksi Puola ja Unkari, jotka vastustavat EU-laajuisen hiilineutraaliustavoitteen asettamista vuodelle 2050. Myös Saksa on ilmoittanut luottavansa kaasuun erityisesti sen takia, että maa luopuu niin hiilestä kuin ydinvoimasta.

Nopeiden ilmastotoimien kovaääninen vaatiminen vain voimistuu, keihäänkärkinä koululaisilmastoaktivisti Greta Thunberg, luontoauktoriteetti David Attenborough ja Englannin valtionkirkko. Ilmastotieteilijät varoittivat viime vuonna, että aikaa on runsas vuosikymmen muuttaa energiajärjestelmiä niin, että meillä on edes jonkinmoinen mahdollisuus pitää lämpiäminen siedettävissä rajoissa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Eric Vidal/Reuters