Tunnetun saksalaisjulkaisun energia-asioihin keskittynyt toimittaja Kathrin Witsch toteaa, että Saksan kokonaisenergian kulutuksesta noin puolet menee talojen lämmitykseen, jäähdytykseen, lämpimään veteen, teollisuusprosesseihin ja ilmanvaihtoon.

- Kun uusiutuva energia kattoi jo noin 55 prosenttia sähköntuotannosta vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetystä energiasta noin 85 prosenttia tuli fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2019 lämmityksessä ja jäähdytyksessä uusiutuvien osuus oli 14,5 prosenttia.

Toinen haaste tulee liikenteestä, jossa uusiutuvien osuus kulutuksesta on itse asiassa pienentynyt 0,2 prosenttia vuodesta 2011. Witsch kirjoittaa. “Mutta lämmityssektoria poliitikot kohtelevat yhä kuin rakkautta vailla olevaa ottolasta, kun kyse on energiakäänteestä”, hän lisää ja viittaa rakennusten energiankäyttöä koskevaan ’puoliksi leivottuun’ lakiin.

Witsch huomauttaa, että asuinrakennusten lämmön kulutus on ollut nousussa ja että uusia öljylämmitysjärjestelmiä koskevaa kieltoa vuodesta 2026 sovelletaan vain sellaisiin asuinrakennuksiin, joissa ilmastoystävällinen lämmitystapa voidaan toteuttaa. Ilmapumputkaan eivät Saksassa ole vetäneet odotusten mukaisesti, ja vanhojen talojen korjausrakentaminen onkin sekin edennyt hitaanlaisesti.

Teollisuusprosessien lämpö, joka on olennainen osa energian kokonaiskulutusta, tulee edelleen lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista. Witschin mukaan tarvitaan enemmän ja parempia kannustinjärjestelmiä, laajentumistavoitteita ja tukimittareita. Myös hiilidioksidipäästöjen hinnoitteluun tarvitaan hänen mielestään nopeampi ja kunnianhimoisempi startti.

- Mikäli uusiutuvien osuus Saksan kokonaisenergian kulutuksesta aiotaan nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, paljon on tapahduttava lämmityssektorilla. Ja tapahtumisen on käynnistyttävä tässä ja nyt, Kathrin Witsch kirjoittaa.

Lähde: Clean Energy Wire

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto