Yhdyskuntien lämpöhuolto on laaja-alainen kokonaisuus. Riippuvuussuhteet ulottuvat moneen suuntaan ja voimalaitospolttoaineiden toimitusketjut voivat olla pitkiä. Poikkeustilanteissa ja kriisin yllättäessä ei riitä, että kokonaisuuden yksittäiset osat toimivat hyvin — koko ketjun ja erityisesti ketjun kriittisten solmukohtien on myös toimittava.

Energiakuljetukset 2016 –valmiusharjoituksessa tutkittiin, minkälaisessa kunnossa yhdyskuntien lämpöhuollon toimitusketju on ja toimiiko kokonaisuus. Harjoituksessa oli kaukolämpöä tuottavia energiayhtiöitä, energiayhtiöille polttoaineita toimittavia kuljetus- ja hankintayrityksiä, viranomaisia ja huoltovarmuusorganisaation edustajia.

Harjoittelun lähtökohtana oli normaaliaikana sattunut vakava häiriötilanne. Ulkona on pakkasta 10—20 astetta, kun maakaasua käyttävä voimalaitos tai lämpökeskus pysähtyy. Syynä on maakaasun toimitusten katkeaminen voimalaitokselle. Korvaavaksi polttoaineeksi soveltuvaa raskasta polttoöljyä ei ole saatavilla — kevyenkin polttoöljyn toimitukset kangertelevat. Tällaisessa tilanteessa kaukolämmön toimitusten katkeaminen aiheuttaisi suurta vahinkoa asiakkaille — siksi yhdyskunnan lämmöntuotannosta on huolehdittava häiriöstä huolimatta.

Millä kaukolämpö tuotetaan, kun maakaasua ei ole saatavilla? Tällä hetkellä puulla ja turpeella tuotetaan merkittävä osa suomalaisten käyttämästä kaukolämmöstä, mutta talvipakkasella kaukolämmön tuottamiseen tarvitaan muitakin polttoaineita. Mistä korvaavaa polttoainetta saadaan häiriötilanteessa ja miten sitä kuljetettaisiin voimalaitoksille? Entä miten polttoöljyn logistiikkaongelma voidaan ratkaista ja onko häiriötilanteeseen osattu varautua? Miten asiasta kerrotaan huolestuneille asiakkaille? Miten yhdyskunnan toimintojen lamaantuminen vaikuttaa ongelman ratkaisemiseen?

Kuljetusten merkitys korostuu

Voimalaitoksille ja lämpölaitoksille tapahtuvien polttoainekuljetusten sujuvuuden merkitys ja erityisesti eri toimijoiden vuorovaikutus on harjoituksen perusteella aikaisemmin oletettua tärkeämmässä roolissa. Kuljetusten sujuvuus korostuu erityisesti poikkeustilanteissa. Erityisesti kotimaisten polttoaineiden — turpeen ja puuperäisten polttoaineiden — kuljettamiseen tarvitaan runsaasti kalustoa. Kaukolämpöyhtiöllä on aina ensisijainen vastuu lämmöntuotannosta, mutta sen pitää olla kiinnostunut myös polttoaineen hankintaketjun toimivuudesta.

Poikkeustilanteissa Suomen riippuvuus monista tuontipolttoaineista korostuu — öljy, maakaasu, kivihiili ja uraani ovat tuontitavaroita. Energiaraaka-aineiden tuontikaupassa Venäjä on Suomen merkittävin kauppakumppani. Lisäksi viidennes Suomessa käytetystä sähköstä tuodaan pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.

Harjoitus paljasti sen, että kovin monella sähköä ja lämpöä tuottavalla energiayhtiöllä ei ole voimassa olevia hankintasopimuksia korvaavien polttoaineiden toimittajien kanssa — esimerkiksi öljy-yhtiöiden kanssa. Ylimääräisen kuljetuskapasiteetin hankkiminen poikkeustilanteissa saattaa olla myös vaikeaa, koska normaalitilanteissakin kuljetuskaluston käyttö on optimoitu äärimmilleen — toimijoilla ei ole varaa seisottaa kuljetuskalustoa tyhjän panttina poikkeustilanteita odottamassa.

Kaukolämpöyhtiön ja sille lämpöä toimittavan paikallisen teollisuusyrityksen välinen suhde voi myös olla kriittinen. Jos maakaasua prosesseissaan käyttävä teollisuusyritys ei syystä tai toisesta saisi maakaasua, loppuisivat myös lämmön toimitukset kaukolämpöyhtiölle. Tällöin yhdyskunnan lämpö on tuotettava muilla tuotantolaitoksilla.

Nopeaa ja avointa viestintää

Häiriötilanteissa viestinnän on toimittava nopeasti ja avoimesti. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, mitä viranomaiset ja toimijat heille viestivät kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Harjoituksen perusteella kriisiviestintää varten tulisi kehittää koko toimitusketjua koskeva kattava kriisiviestintämalli.

Kriisiviestinnässä sosiaalisen median kaltaiset viestintäkanavat ovat tehokkaita, mutta niiden käyttämisen on oltava ennakkoon tuttua. Kriisitilanteissa sosiaalisen median käytön opettelusta ei ole hyötyä. Kriisitilanteissa sähköiset tietoliikenneyhteydet saattavat kuitenkin olla poikki — tämäntapaisia tilanteita varten tarvitaan vaihtoehtoisia viestintäkanavia.

Mitä harjoitus opetti?

Harjoitus paljasti useita yksittäisiä asioita, jotka on helppo korjata tai joiden toimivuutta on syytä kehittää. Harjoituksen suurin hyöty oli kuitenkin kokonaisuuden merkityksen tiedostaminen ja polttoaineiden toimitusketjujen solmukohtien kriittinen tarkastelu. Se ei vielä riitä, että kaukolämpöyhtiön omat prosessit ovat erinomaisessa kunnossa tai että polttoainetoimittaja on virittänyt yrityksensä huippukuntoon — kaikkien osapuolten on poikkeustilanteissa kyettävä toimivaan sujuvasti myös yhdessä.

Harjoituksen taustatyö, ryhmätyöt ja esitelmät tuottivat runsaasti kirjallista materiaalia, joita voidaan hyödyntää yhdyskuntien lämpöhuollon varmistamisessa.  Energiakuljetukset 2016 –valmiusharjoituksen toteuttivat Suomen Huoltovarmuusorganisaation voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto ja kotimaisten polttoaineiden jaosto, öljypooli ja maakuljetuspooli. Suomessa kaikki yhdyskuntien lämpöhuollosta vastaavat energiayhtiöt kuuluvat huoltovarmuustoiminnan piiriin.

Kuva Scanstockphoto