Mikäli pumpuilla korvataan muuta kuin sähkölämmitystä, sähkön hetkellinen tehontarve voi lisääntyä. Mutta kun niillä korvataan sähkölämmitystä, voi tehontarve myös pienentyä. Näin toteaa Gaia tutkimuksessaan, jonka se toteutti Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toimeksiannosta.

Tutkimuksessa selvitettiin yleisimpien lämpöpumpputyyppien laajamittaisen lisääntymisen vaikutuksia sähkön huipputehon tarpeeseen Suomen pientalokannassa. Lämpöpumppujen vaikutukset riippuvat asennusmäärien ja mitoituksen lisäksi merkittävästi korvattavista lämmitysmuodoista sekä siitä, miten pumppuja tulevaisuudessa ohjataan.

Tavanomaisen vuoden kylmimpänä viikkona maa- ja ilmalämpöpumppuja käyttävien pientalojen yhteenlaskettu sähkötehon huipputarve pienentyy vaihtoehtoisissa tulevaisuusskenaarioissa 10 – 17 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Syitä tähän ovat sähkölämmityksen korvautuminen lämpöpumpuilla, täystehomitoituksen yleistyminen etenkin uusissa maalämpöpumppuasennuksissa sekä kehittyvä tekniikka, joka lisää pumppujen hyötyä kylmissä olosuhteissa.

Lämpöpumppujen lisääntyminen vähentää huipputehon tarvetta nykyisestä

Myös huippupakkasilla lämpöpumput vähentävät tulevaisuudessa sähkötehon tarvetta olemassa olevassa pientalokannassa. Vuoteen 2030 mennessä rakentuvat uudispientalot sen sijaan lisäävät tehontarvetta siten, että sähkötehon tarve voi tarkastellussa pientalokannassa kasvaa kylmimpinä hetkinä ilman hallittua kuormien ohjausta 1 – 8 prosenttia.

SULPUlle tulos on mannaa. Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen toteaakin, että sähköjärjestelmän tehokuormitus jopa laskee, vaikka vuonna 2030 pelkästään pientalojen lisääntyneellä maa- ja ilmalämpöpumppujen käytöllä otetaan uusiutuvaa energiaa lisää talojen ympäriltä 3 – 5 TWh/v. Hänen mukaansa järjestelmien sähköistyessä avautuu lisäksi potentiaalia älykkäille tehon ja energian ohjausjärjestelmille.

Aki Pesola Gaiasta jatkaa, että lämpöpumppuja voidaan muiden merkittävien sähkökuormien tavoin hyödyntää kysynnän joustossa.

Kuva: Scanstockphoto