Kai Mykkänen haluaisi avata kaukolämpömarkkinat Suomessa. Lisäksi kaukolämmän hinnoittelussa pitäisi ottaa käyttöön tuntihinnoittelu ja asuntokohtainen hinnoittelu — myös kerrostaloasunnoissa. Tämä kannustaisi asukkaita seuraamaan kaukolämmön käyttöään ja hinnoittelumalli palkitsisi kaukolämpöä energiatehokkaasti käyttävät asiakkaat. Kaukolämpömarkkinoiden avaamista koskeva ehdotus sisältyy "Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen" -raporttiin.

— Kilpailun avaamista varten tarvitaan voimakas lainsäädäntö, jotta asiakkaat voisivat itse valita ja kilpailuttaa kaukolämmön toimittajansa, Mykkänen toteaa.

Mykkänen puhui raportin julkistamistilaisuudessa. Raportin ovat tuottaneet 23 Murrosareenaan osallistunutta tutkijaa ja asiantuntijaa.

Mykkäsen mielestä kaukolämmöstä on muodostunut alueellinen monopoli, jossa ei ole hintaohjausta. Siksi Mykkänen haluaisi toteuttaa Suomessa ”lämpöreformin”, jolla saataisiin kilpailua kaukolämpöalalle sähkömarkkinoiden tyyliin.

— Asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, mutta parhaimmassa tapauksessa hanketta voitaisiin ryhtyä valmistelemaan vielä tämän hallituskauden aikana, Mykkänen toteaa.

Samalla hän muistuttaa, että asian valmistelu kuuluu kuitenkin hallituksessa energia-asioista vastaavalle ministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Kysyntäjoustoja kaukolämmitykseen

”Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen” -raportti visioi myös kysyntäjoustojen mahdollisuuksista kaukolämpöjärjestelmässä. Vision mukaan vuonna 2030 kysyntäjouston piirissä voisi olla 2000 megawattia kaukolämmön käytöstä — tämä on noin neljännes kaukolämmityksen tuotantotehosta.

Kaukolämmityksen kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että huippukulutustilanteiden lämmöntarvetta vähennetään jaksottamalla lämmön käyttöä. Tämän edellytyksenä on lämpövarastojen rakentaminen keskitetysti ja kiinteistökohtaisesti. Kulutushuippujen pienentämisen kannalta kysyntäjoustojen käyttö kaukolämpöjärjestelmässä olisi erittäin tehokasta, raportti huomauttaa.

Raportissa arvioidusta kysyntäjoustopotentiaalista noin 500 megawattia syntyisi teollisuuden ja julkisten tilojen ohjauksesta. Asuinkiinteistöt muodostaisivat noin 1000 megawatin potin. Loput säädöstä tapahtuisi lämpöpumpuilla toimivissa lämpövarastoissa.

Kaukolämpöjärjestelmässä kysyntäjoustojen toteuttaminen on kuitenkin haasteellisempaa kuin sähköjärjestelmässä, raportti toteaa. Lisäksi varastointi- ja joustoratkaisut edellyttävät investointeja.

Lämmön ja sähkön yhteispeli uusin silmin

Lämmön tuotantoa ja kaukolämpöverkkoja sekä sähkön tuotantoa ja sähköverkkoja pitäisi tarkastella aikaisempaa tiiviimmin yhtenä kokonaisuutena, raportti toteaa. Sähköjärjestelmässä ”joustamattoman” kapasiteetin määrä kasvaa. Joustamattomia sähköntuotantomuotoja ovat tuuli-, aurinko- ja ydinvoima. Tässä asetelmassa perinteinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto on vaikeuksissa, koska se on hitaasti säädettävä tuotantomuoto. Joustamattomat tuotantomuodot taas tarvitisisivat vastapainoksi nopeasti säätyvää tuotantoa. Ihanteellista olisi, jos kaukolämmön ja jäähdytyksen tuotantoa voitaisiin ohjata ketterästi sähkön käytön, sähkön saatavuuden ja markkinahinnan mukaisesti, raportti huomauttaa.

Kaukolämmön nostot

Raportti nostaa erityistarkasteluun muutaman kaukolämmitykseen liittyvän asian, joiden jatkojalostaminen voisi olla aiheellista. Näistä ensimmäinen on julkisten tilojen ja teollisuuden hyödyntämätön hukkalämpö. Asia olisi syytä ottaa huomioon rakennusmääräyksissä ja rakennusten energialuokkaa arvioitaessa.

Lämpöä voitaisiin säästää myös matalalämpöverkkoja rakentamalla ja rakennusten lämmitysjärjestelmien etäohjauksella. Uudet teknologiaratkaisut pitäisi ottaa huomioon LVIS-suunnittelussa, rakentamisessa ja niiden säätelyssä.

TAUSTAA

Kaukolämmön muutostarve on tunnistettu

Kaukolämpötoimiala on jo vuosia sitten tunnistanut muutosten tuulet ja myrskyt. Siksi toimiala on teettänyt lukuisia selvityksiä, jotka porautuvat syvälle tulevaisuuteen ja kaukolämpöalan uusiin haasteisiin. Tuorein kaukolämpöalan digitalisaatiota ja uutta teknologiaa koskeva tutkimus on viime vuodelta. Pari vuotta sitten Sitra toteutti kaukolämpötoimialan toimeksiannosta kaksisuuntaista kaukolämpökauppaa koskevan selvityksen. Myös kaukolämmön kysyntäjoustojärjestelmien mahdollisuuksiin ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen on ehditty pureutua.

Akateemisen tutkimuksen lisäksi kaukolämpöyrityksissä tehdään kädet rasvassa käytännöllistä tutkimustyötä. Tampereen Sähkölaitos, Fortum, Elenia, Helen Oy, Turku Energia ja monet muut kaukolämpöyritykset ovat ehtineet käynnistää kaupallisia pilotteja kysyntäjoustoista ja erilaisten hintakannustimien käytöstä. Kaukolämpöverkkojen avaamista asiakkaiden tuottamalle lämmölle on myös kokeiltu. Moni dataan perustuva palvelu on yhtiöillä jo kaupallista toimintaa. Lämpöpumputkin ovat tuttua tekniikkaa kaukolämpöyritysten tuotantopaletissa.

Kaukolämpöverkkojen eriyttämistä lämmön tuotannosta ja myynnistä on tutkittu Ruotsissa ja Saksassa. Tutkintaa ovat tehneet viranomaiset. Tähän mennessä selvitysten lopputuloksena on ollut se, että lainsäädäntöön perustuvalle kaukolämpöverkkojen eriyttämiselle ei ole perusteita. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä laaja tutkimushanke kaukolämpöverkkojen eriasteisesta avaamisesta kilpailulle. Samalla arvioidaan, mitä verkkoliiketoiminnan eriyttäminen tarkoittaisi käytännössä. Asia on osoittautunut odotettua monimutkaisemmaksi. Selvityksen odotetaan valmistuvan ensi vuoden alkupuolella.

Kuva Lehtikuva Oyj