Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 -raportti esittelee 28 ehdotusta, joilla päästäisiin eroon liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Asiantuntijaryhmän mielestä liikenteen päästöjen vähentämisessä olisi käytettävä ennen kaikkea saastuttaja maksaa -periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä vähentävät toimenpiteet kustannettaisiin kiristämällä eniten päästöjä aiheuttavien ajoneuvojen verotusta ja maksuja. Suuripäästöisten ajoneuvojen veroja ja maksuja siis nostettaisiin vuosi vuodelta pienissä erissä, samoin fossiilisten polttoaineiden veroa. Kokonaisuutena liikenteen verorasitusta ei kuitenkaan kasvatettaisi — verot lähinnä kohdennettaisiin eri tavalla.

Tarvitaanko verouudistus?

Liikenne tuottaa viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöjen vähentämistä ei ohjata markkinaehtoisesti päästökaupan keinoin, vaan liikenteen päästöjen ohjausta varten on kehitettävä omat keinot. Samaa pätee muidenkin ns. taakanjakosektorin, eli päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöihin, joita liikenteen lisäksi ovat maatalouden ja asumisen päästöt.

Liikenteen päästöjen reipas vähentäminen voi nostaa liikkumisen ja kuljetusten hintaa. Kustannusten nousua voidaan kuitenkin hillitä ainakin osittain kannusteiden tai tukien avulla, mutta asiantuntijaryhmän mielestä ne eivät todennäköisesti riitä kompensoimaan kaikkea kustannusten kasvua. Siksi samassa yhteydessä olisi paikallaan pohtia laajempaa verouudistusta, jotta työmatkaliikenteen, liikkumisen ja kuljetusten hinnat eivät karkaisi käsistä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa helpotuksia työn verotuksen ja yritysten maksamiin yhteisöveroihin.

Vaihtoehtoja yksityisautoilulle

Vähäpäästöinen liikkuminen on parhaimmillaan vaihtoehto kaupungeissa tapahtuvalle yksityisautoilulle. Muutoksen edellytyksenä on kuitenkin uusien vähäpäästöisten palveluiden tarjonnan lisääminen ja parantaminen. Asiantuntijaryhmä huomauttaa, että liikenteen päästöjen vähentäminen ei tarkoita sitä, että liikkumista rajoitettaisiin.

— Tavoitteena on ohjata kansakunta kestäviin ratkaisuihin. Ratkaisut ovat erilaisia kaupungeissa ja maaseudulla.

Kaupungeissa liikkumispalveluiden merkitys on maaseutua suurempi, mutta niin ovat myös päästövähennyspotentiaalit. Haja-asutusalueilla ihmiset taas ovat kaupunkilaisia riippuvaisempia oman auton käytöstä.

Henkilöautokilometrien kasvu taittuu

Toimenpideohjelman mukaan henkilöautojen ajokilometrien kasvu pitäisi saada taittumaan vuonna 2025. Tämän jälkeen henkilöautoiluun käytetyt kilometrit eivät enää kasvaisi. Toimenpideohjelma ennustaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettujen suoritteiden kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Trendiä voidaan vauhdittaa ottamalla käyttöön tiemaksut kaupunkialueilla.

Tavaroiden kuljetuksista aiheutuvan kumipyöräliikenteen ajokilometrien määrä supistuu, mikäli työryhmän ennusteet toteutuvat. Tämä tarkoittasi sitä, että vuoteen 2045 mennessä paketti- ja kuorma-autojen suoritteet kasvaisivat vain vähän. Vesi- ja raideliikenteen kuljetussuoritteiden määrä sen sijaan kasvaisi hivenen vuoteen 2045 mennessä.

Toimenpideohjelman mukaan tässäkin tapauksessa tehokkain yksittäinen keino vaikuttaa maantiekuljetusten supistumiseen olisi polttoaineveron korottaminen.

Sähköautojen määrä huimaan kasvuun

Suomen maanteillä hurisee 670 000 täyssähköautoa vuonna 2030, mikäli toimenpideohjelman aavistukset toteutuvat. Vuonna 2045 lukumäärä olisi jo kaksi miljoonaa. Kaasuautojen lukumäärä taas nousisi 250 000:een vuoteen 2045 mennessä.

Sähkö yleistyisi myös raskaan liikenteen käyttövoimana. 7000:n raskaaseen liikenteeseen suunnitellun sähköauton raja ylittyisi vuonna 2030 ja 42 000:n kappaleen raja paukkuisi vuonna 2045. Raskaasta liikenteestä kaasua käyttäisi 22 000 ajoneuvoa vuonna 2045.

Näissäkin tapauksissa ohjaukseen käytettäisiin polttoaineverojen korotuksia, mutta myös hankintatukia.

Toimenpideohjelman esittelemät toimet voitaisiin asiantuntijaryhmän mielestä toteuttaa kahden seuraavan hallituskauden aikana. Lisäarviointeja tosin tarvitaan erityisesti liikenteen verotukseen liittyvistä toimenpiteistä.

Kielto fossiilisille liikennepolttoaineille?

Nestemäisten biopolttoaineiden osuus kaikista nestemäisistä polttoaineista olisi syytä nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mutta vuoden 2045 jälkeen fossiilisia liikennepolttonesteitä ei saisi enää käyttää. Asiantuntijaryhmän mielestä fossiilisten liikennepolttoaineiden kieltäminen vuonna 2045 ohjaisi tehokkaasti siirtymää kohti uusiutuva energiaa ja kohti vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuita. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi tarkoituksenmukaista olisi kasvattaa myös kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteessä.

Toimenpideohjelman kirjoittamisessa ovat olleet mukana Helsingin seudun liikenne (HSL), Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, ITS Finland ry, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Sitra, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologiateollisuus, Trafi, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Viestintävirasto ja ympäristöministeriö sekä Fortum, Gasum ja Neste. VTT on tehnyt raporttia varten laskelmia ylläpitämänsä autokantamallin pohjalta.

KAINALOSSA

Liikkumisen muodot muuttuvat

Liikkumisen määrä ei vähene, mutta sen muodot muuttuvat. Samalla teknologiahyppäys muuttaa ihmisten käsitykset liikenteestä. Näin ennustaa Energiateollisuus ry:n liikennettä ja logistiikkaa analysoiva tulevaisuuden visio.

Energiateollisuuden visio ennustaa liikenteen hiilidioksidipäästöjen leikkautuvan 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tuolloin suurin osa uusista rekisteröidyistä henkilöautoista toimisi sähköllä tai muilla vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävillä tekniikoilla.

Kaupungistuminen ja teknologiakehitys ovat Energiateollisuus ry:n vision mukaan megatrendejä, jotka vaikuttavat voimakkaasti henkilöautojen käyttötapoihin. Tulevaisuudessa henkilöautoa tarvitseva ei enää välttämättä itse omista autoa. Yksityisautoja käytetään jo tällä hetkellä alle viisi prosenttia niiden potentiaalisesta käyttöajasta.

Tulevaisuuden liikenteen keskiössä ovat älykäs liikennejärjestelmä, liikenteen palvelullistuminen, kaupunkisuunnittelu ja autokannan uusiutuminen. Verkottuminen ja älykäs liikennejärjestelmä lisäävät liikkumisen valinnan mahdollisuuksia, madaltavat liikkumisen kustannuksia, vähentävät liikkumiseen käytettyä aikaa ja parantavat liikennevälineiden käyttöastetta. Lisäksi liikennevälineiden käyttöön ja päästöihin perustuva verotus sekä käyttömaksut olisivat vision mukaan myös oikeudenmukaisia.

— Liikenteen digitalisoituminen johtaa liikennevälineiden verkostoitumiseen; autoista tulee yhä älykkäämpiä tietokoneita, Energiateollisuuden visio maalailee. Samalla "sähköstä muodostuu yhteiskunnan ja liikenteen verenkierto ja digitalisaatiosta sen hermojärjestelmä".

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen todellinen vähentäminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, visio huomauttaa. Sähköisen liikenteen ja biopolttoaineiden aseman vahvistaminen taas vaativat keskittymistä asiaan. Toisaalta uusiutuvaan energian perustuvan sähkön tarjonnan lisääntyminen pohjoismaisilla markkinoilla tukee liikenteen sähköistymistä. Samalla sähköautot — ja ennen kaikkea niiden akut — sulautuvat kiinteäksi osaksi kotitalouksien infrastruktuurijärjestelmää. Tämä antaa mahdollisuuksia sähkön kysyntäjoustoille.

Energiateollisuuden visio näkee liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä suuria mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Tämä tapahtuisi sähköautoilun yleistymisen rinnalla.

Liikenteen päästöjen vähentämien sisältää myös riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuuksia. Riskien keskiössä on ihmisten halu tai haluttomuus muuttaa totuttuja liikkumistapojaan, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite ei jäisi ainoastaan vaihtoehtoisten käyttövoiminen varaan. Samalla suomalainen päätöksentekokoneisto on haasteiden edessä: kykeneekö Suomen poliittinen järjestelmä reagoimaan riittävän nopeasti, jotta uusiin liikennemuotoihin perustuvat markkinat pääsisivät kehittymään tehokkaasti ennen muita.

Entä miten Suomessa hallitaan mahdollinen liikkumisen ja liikenteen lisääntyminen? Tukeeko yhdyskuntasuunnittelu älykkään liikenteen kehittymistä? Lisääkö liikenteen palvelullistumien autoilua joukkoliikenteen kustannuksella vai lisääkö se jopa alueellista epätasa-arvoa?

Lisäksi Suomalainen kansantalous voi kohdata merkittäviä tulonmenetyksiä, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö loppuu energiantuotannon lisäksi myös liikenteessä — samalla loppuu myös mahdollisuus verottaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Miten verojärjestelmä kestää tämän? Korvataanko menetykset verottamalla sähkönkäyttöä entistä ankarammin?

— Liikenteen päästöjen vähentämistä pohtineen työryhmän raportti on harvinainen konkreettinen ja kunnianhimoinen, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä.

KOMMENTTI

Kunnianhimoa ja konkretiaa

— Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 -raportti on yksi harvoista työryhmätöistä, jossa ilmastonmuutoksen torjuminen on otettu tosissaan, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä.

Heikkilän mielestä raportti sisältää runsaasti konkreettisia ehdotuksia, joilla liikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Osa ehdotuksista tosin vähentäisi valtion verotuloja, kuten ehdotus fossiilisten liikennepolttoaineiden käytön kieltämisestä. Valtiovarainministeriön edustaja jättikin eriävän mielipiteen raportin ehdotuksista.

— Valtiovarainministeriön huoli on oikeutettu. Ministeriön näkökulma on kuitenkin pelottavan piittaamaton siihen nähden, miten nopeasti liikenteen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää Suomessa, Heikkilä huomauttaa.

Sähköauton ostaminen polttomoottoriauton sijasta on Heikkilän mukaan todellinen ilmastoteko, jolla on välittömiä vaikutuksia ilmaston tilaan.

— Sähköauton käyttö säästää elinkaarensa aikana yli 30 tonnia hiilidioksidipäästöjä polttomoottoriautoon verrattuna.

Heikkilä muistuttaa, että pohjoismaat ja Suomi ovat hyviä paikkoja käyttää sähköautoa. Suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä. Eikä tässä vielä kaikki.

— Suomessa on luonnostaan vahvat sähköverkot, joten sähköautojen lataaminen ei ylikuormita sähköverkkoja. Nykyään sähköauton lataaminen onnistuu tekniikan puolesta lähes kaikkialla, missä on sähköt, Heikkilä toteaa.

Heikkilä arvelee, että tiedon ja kokemuksen puute ovat Suomessa suurimpia esteitä, jotka vielä rajoittavat sähköautojen yleistymistä. Kun valtaosalla ei ole kokemusta sähköautoista, on myös vaikeaa mieltää sitä, mistä lopulta on kyse.

— Sähköauton käytön helppouden oivaltaa hyvin, kun laittaa illalla johdon kiinni autoon ja aamulla lähtee liikkeelle täydellä akulla. Toiminta on yhtä helppoa kuin matkapuhelimen akun lataaminen.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto ja Olli Häkämies