Näin metsähakkeen tukien rajaaminen olisi tarkoitus toteuttaa. Lähde: Metsäteollisuus ry.

Metsähakkeen tukijärjestelmä on tarkoitettu vahvistamaan puulla tuotetun sähkön kilpailukykyä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tukea maksetaan vain laitoksen tuottaman sähkön polttoaineen hankintaa varten — pelkästään sähköä puuenergialla tuottavien laitos määrä Suomessa on marginaalinen. Kaukolämmön tuotanto ei ole tuen piirissä.

Metsähakkeen energiakäytön tuen rajaaminen on energia-alan yrityksille karvas pala. Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellun esityksen mukaan metsähakkeen tuki kohdennettaisiin rankakoon muukaan — yli 16 senttimetriä paksujen rankojen käytöstä tukea maksettaisiin vain puolet muunlaiseen metsäenergiaan verrattuna. TEM:n esitys on nyt lausuntokierroksella.

Metsähaketta koskevien tukien rajaaminen synnyttäisi energiapuulle useamman hintaluokan. Samalla byrokratia lisääntyy, mikä nostaa energiakäyttöön soveltuvan puuaineksen hintaa. Energiatoimialalla ei uskota TEM:n ehdotuksen edistävän kotimaisen hakkeen käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Päinvastoin kivihiili säilyttää asemansa ja sen käyttö voi jopa lisääntyä. Kalliin byrokratiaan lisääminen ihmetyttää, vaikka samanaikaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla byrokratiaa halutaan vähentää. Energiayritysten mielestä tehokkaasti toimivat energiapuumarkkinat ovat kustannustehokas tapa edistää energiapuun käyttöä. Samalla päästöt vähenevät ja kauppatasetta voidaan tasapainottaa kotimaisen polttoaineen käyttöä lisäämällä.

TEM:n ehdotus edellyttää muutoksia energiapuun keräämisessä ja toimitusketjussa. Tarvitaan järjestelmä, joka hakkuukohtaisesti kertoo mistä puunosista valmistettu hake on korkeamman tuen piirissä ja mikä on alemman tuen piirissä. Muutoksia tarvitaan myös haketta käsittelevissä terminaaleissa.

TEM:n esityksen taustalla on metsäteollisuuden huoli puuvarojen riittävyydestä ja energiapuun kysynnän kasvun mahdolliset vaikutukset ainespuun hintaan. Huoli puuvarojen riittävyydestä on useiden tutkimusten mukaan kuitenkin turha — puuta riittää sekä jalostettavaksi että energiantuotantoon. Pöyryn selvityksen mukaan metsähakkeen käytön taloudellisella tukemisella ei ole ollut vaikutuksia metsäteollisuuden ainespuun hintaan.

Toteutuessaan TEM:n ehdotus lisää epävarmuutta myös energiapuumarkkinoilla. Tämä vähentäisi energia-alan yritysten mahdollisuuksia tehdä pitkäaikaisia toimitussopimuksia — samalla investointihalut puuenergiaa käyttäviin voimalaitoksiin vähenevät. Vaarana on, että energiapuumarkkinat keskittyvät suurten toimijoiden käsiin.

TAUSTAA — Metsissä makaa mittava energiapotentiaali

Suomalaisissa metsissä on mittava energiapotentiaali, jonka käyttöä energia-alan yritykset voivat helposti lisätä. Viime vuonna puuenergian osuus kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa oli 28 prosenttia. Voimalaitosten ja lämpökeskusten käyttämä puuenergia jakaantuu karkeasti kahteen ryhmään: metsäenergiaan ja metsäteollisuuden sivutuotteisiin. Metsäenergia on suoraan metsästä kerättävää puuta, joka yleensä haketetaan energiantuotantoa varten. Metsäteollisuuden sivutuotteet taas ovat puunjalostuksessa syntyvää jätettä, kuten puun kuorta, sahanpurua tai haketta. Vuonna 2013 metsäenergian osuus voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa käytetystä puuenergiasta oli noin 60 prosenttia ja metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus 40 prosenttia.

Kaukolämpöä ja siihen liittyvää sähköä tuottavilla yrityksillä on hyvät valmiudet lisätä puuenergian käyttöä. Toimialan arvion mukaan metsästä suoraan saatavan energiaraaka-aineen kasvupotentiaali on hyvä, metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä taas ei nykyistä enää kasva. Arvioiden mukaan vuonna 2020 puuenergian osuus voisi olla jopa 50 prosenttia kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa. Tämän edellytyksenä ovat kuitenkin hyvin toimivat puumarkkinat ja puuenergian käyttöön kannustava energiapolitiikka.

Maakaasun osuus kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa oli viime vuonna 28 prosenttia. Kivihiilen osuus oli yhtä suuri. Öljyn osuus on enää vajaat kolme prosenttia.

Samasta aiheesta aikaisemmin Energiauutisten verkkolehdessä julkaistu juttu löytyy täältä.

Kuva: Scanstockphoto