25.11.2016, kello 12.33

Luontaisesti joustava EVVK*)

Sähkön kysyntäjousto on päivän hype. Se ratkaisee tehopulan, kapasiteettiongelmat, kantaverkon taajuusvaihtelut, tasaa sähkön hintapiikkejä, vaikuttaa sähköntuotannon investointitarpeisiin ja vaihtotaseen alijäämään — siis lähes kaikkeen. Erityisen hypekkääksi kysyntäjouston nostaa siihen liittyvä älyteknologia ja modernit tietotekniset ratkaisut. Taustalla nakuttavat jo miljoonat sähkönkäyttöpisteisiin asennetut älymittarit, jotka suoltavat tunnin tarkkuudella dataa sähköverkkojen sielunelämästä — tulevaisuudessa jopa minuuttien tarkkuudella. Nörttien nikkaroimat sovellukset kykenevät kokoamaan vain sekunttien kestoiset eri kulutuspaikkojen kuormituksen muutokset suuremmiksi kakuiksi, joilla voidaan käydä kauppaa pilvipalveluihin rakennetuilla kaikille avoimilla markkinapaikoilla. Pian koteihin ja teollisuuslaitoksiin voidaan asentaa mitä erilaisimpia sähkönkulutusta ohjaavia ja sähköverkon kuormitusta optimoivia huipputeknologian tuotteita. Tulevaisuudessa sähköä voidaan myös varastoida. Kaiken muun lisäksi uusi tekniikka vapauttaa sähkönkäyttäjän ajattelemasta koko asiaa — homma hoituu taustalla, optimointi ja ohjaus ovat täysin automaattisia. Näin meille toimittajille opetettiin Aalto-yliopiston järjestämässä sähkön kysyntäjoustoa käsittelevässä koulutustilaisuudessa.

Hype on tunnetusti innostavaa ja inspiroivaa. Se kerää päättäjien sympatiat ja avaa monenlaiset rahahanat kehitystyötä varten. Hypetys jättää kuitenkin varjoonsa monta vakiintunutta ja jo toimivaksi todettua ratkaisua. Vakiintuneet ratkaisut ovat tylsiä EVVK-sovelluksia, jotka eivät ansaitse enää pisaraakaan visionäärien intohimosta. Luontaisesti joustava energiajärjestelmä on kuitenkin lähempänä kuin voisi kuvitella — on ollut sitä jo yli 50 vuotta. Järjestelmä tuottaa lämpöä ja lämmintä käyttövettä miljoonille suomalaisille joka päivä.

Kaukolämpöjärjestelmä on luontaisesti joustava koko sielullaan. Joustavuus alkaa jo energian syntypaikalta. Kaukolämpöjärjestelmän energia eli lämpö voidaan tuottaa lähes millä tahansa tavalla: metsäenergialla, pelleteillä, maakaasulla, biokaasuilla, kaatopaikkakaasuilla, LNG:llä, turpeella, kivihiilellä, biohiilellä tai yhdyskuntajätteillä — kaikella mahdollisella, mitä voidaan polttaa voimalaitosten tai lämpökeskusten kattiloissa. Lämpöä voidaan tuottaa myös aurinkokeräimillä tai poraamalla reikiä kallioon kilometrien syvyyteen. Teollisuuden hukkalämpö, datakeskusten jäähdytyskoneiden tuottama lämpö tai kaupunkien jätevesien lämpö voidaan myös ottaa käyttöön — kaikki käy. Jopa ydinvoimalaitosten lämmin lauhdevesi, jos niin halutaan. Eikä tässä vielä kaikki. Energialähteitä voidaan käyttää joustavasti — saatavuuden, hinnan, energiapoliittisten trendien tai yleisen mielipiteen ohjaamina.

Luontaisesti joustavan energiajärjestelmän tekniikka on koeteltua ja monissa liemissä keitettyä. Kaukolämpöjärjestelmään voidaan liittää modernia mittaustekniikkaa ja se muuntuu asiakkaiden käyttötarpeiden mukaisesti vaikka kahteen suuntaan toimivaksi energiajärjestelmäksi. Vakiintuneisuus ei ole muuttumisen este.

Kaukolämpöjärjestelmässä energiaa voidaan varastoida helposti — varastoinnin mahdollisuus lisää joustavuutta. Kaukolämpöjärjestelmässä kiertävä vesi on itsessään lämpövarasto ja riittävän suuri eristetty vedellä täytetty pönttö on akku. Yksinkertaista, mutta ei kovin hypekästä. Yksinkertaista on myös pitää huolta kaukolämpöjärjestelmän tuotantotehoista, eli tarvittavasta lämmöntuotantokapasiteetista. Tällä hetkellä kaukolämpöä voidaan puskea Suomessa 23 000 megawatin teholla, kun talven huippukulutuksen aikana sitä enimmillään tarvitaan noin 19 000 megawattia. Ylimääräistä käyttövaraa on siis lähes kolmen ydinvoimalaitoksen tehon verran.

Toimittajille kerrottiin myös, että suurin osa kuluttajista ei ole kiinnostunut energiajärjestelmiensä jatkuvasta säätämisestä — kaiken on toimittava automaattisesti taustalla. Kaukolämpöjärjestelmän osalta tämäkin on jo toteutunut — moni kaukolämmitetyissä taloissa asuvista ei edes tiedä asuvansa kaukolämpötalossa.

*) Ei vois vähempää kiinnostaa

Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit