Asemakaava-alueella sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika oli viime vuoden aikana alle tunti. Asemakaava-alueiden ulkopuolella sähkötön aika oli vajaa 8 tuntia. Keskimääräisesti sähköasiakas koki viime vuonna kaksi sähkökatkoa.

Suurin osa sähkökatkoista johtui myrskyjen sekä lumen ja jääkuorman aiheuttamista vioista. Kaikista keskeytyksistä noin 8 prosenttia oli ns. suunniteltuja työkeskeytyksiä. Näiden taustalla ovat sähköverkon laajat uudistustyöt. Valtaosa katkoista hoidettiin verkostoautomaation avulla, jolloin asiakkaan kokema keskeytys jäi sekuntitasolle.

Sähköverkkojen uusimistöiden taustalla on sähkömarkkinalaissa asetetut sähkön toimitusvarmuusvaatimukset ja nyky-yhteiskunnan riippuvuus sähköstä. Satojen miljoonien euron Urakan on määrä olla valmis vuoden 2028 loppuun mennessä. Silloin asiakkaan kokema sähkökatko ei saa kestää asemakaava-alueella yli kuutta tuntia ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia.

Sähkö- ja televerkkoja rakennetaan yhteistyössä

Samaan aikaan kun sähköverkkoja saneerataan, myös teleoperaattorit rakentavat uusia laajakaistaverkkoja sadoilla miljoonilla euroilla. Sähkö- ja teleyhtiöt pyrkivätkin rakentamaan verkkoja entistä enemmän yhteistyössä, jotta säästetään asennuskustannuksissa ja haitta maanomistajille olisi mahdollisimman vähäinen.

Energiateollisuus ja FiCom julkaisivat kesäkuussa yhteisrakentamisen kustannuksenjakoa koskevan suosituksen, jonka tarkoitus on edistää yhteistyötä sähkö- ja teleyhtiöiden kesken.

Vuoden 2016 keskeytystilasto perustuu 56 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98,3 prosenttia Suomen jakeluverkkojen johtopituudesta. Tilasto on ladattavissa täältä.

Kuva. Juhani Heikkinen