Ydinvoiman käyttö on Euroopassa vahvasti polarisoitunut poliittinen kysymys. Tutkimuksen tavoitteena onkin päästä eroon tästä ydinvoimaa jatkuvasti heikentävästä kahtiajaosta, mikä ilmenee aktiivisena, tauotta käytävänä keskusteluna ydinvoiman käytöstä.

– Keräämme monitieteellistä dataa, jotta voimme paremmin ymmärtää, miten ihmiset määrittävät ydinvoiman, mikä on yhteiskunnan rooli ja miten se ohjaa päätöksentekoa sekä koko ydinteollisuuden kehitystä, kauppatieteiden professori Karl-Erik Michelsen LUT:sta sanoo.

– Pyrimme luomaan ydinvoimalle tutkimustiedon avulla sosiaalisesti, poliittisesti ja ekonomisesti rauhallisen tilan.

Kaksi vaihetta - kolme näkökulmaa

Tutkimus etenee kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kootaan kansallinen tieto kaikista mukana olevista maista sekä tiedot ylikansallisista instituutioista. Toisessa vaiheessa noin 20 kansainvälisen tutkijan ryhmä analysoi kerätyn aineiston.

– Perusdatan keräämisen lisäksi tarkastellaan, miten eri voimayhtiöt, politiikka ja kansalaiset vaikuttavat ydinvoiman asemaan ja mitkä ovat ydinvoimatuotannon taloudelliset vaikutukset. Kaikki tieto kootaan laajaan datapankkiin, joka on jatkossa tutkijoiden ja teollisuuden hyödynnettävissä, Michelsen toteaa.

Poliittisen päätöksenteon tarkastelua varten kootaan vertailuaineistoa demokraattisista ja epädemokraattisista maista sekä tutkitaan demokraattista ja autoritaarista teknologiaa. Tietojen avulla selvitetään, mikä on kansallisen ja monikansallisen päätöksenteon suhde ja miten se on vaikuttanut tehtyihin ydinvoimaratkaisuihin.
Osassa maista ydinvoiman tuotanto on tuotu maahan muualta, jolloin kansalaisen rooli on pieni. Niissä maissa, joissa tuotantoa ja teknologiaa on kehitetty eteenpäin, on ydinvoimalla merkittävämpi rooli sosioekonomisesta näkökulmasta.

– Tutkimuksen avulla saamme paikannettua, miten ydinvoiman tuotanto ja sen sivuvaikutukset sekä teknologian kehitys näkyvät esimerkiksi kansantaloudessa tai vaikkapa työpaikkojen määrässä.

EU-tukea saavaa hanketta koordinoi Barcelonan yliopisto

Kansallisen vertailun pohjalta tutkijat tekevät koko Eurooppaa koskevan arvion ydinvoiman nykytilasta sekä muodostavat tulevaisuusskenaarioita siitä, miten ydinvoiman rooli kehittyy.

Hanke kestää neljä vuotta, mukana on 36 tutkijaa Euroopan eri maista, ja se on arvoltaan 3,6 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi Barcelonan yliopisto. LUT:n rooli on rakentaa ja ylläpitää laajaa tietopankkia sekä koota kansainvälinen tutkijaverkosto.

Tutkimushanke rahoitetaan Horisontti 2020 - puiteohjelmasta, joka on vuodesta 2014 vuoteen 2020 ulottuva Euroopan komission laatima tutkimuksen ja innovoinnin EU:n rahoitusohjelma.


Kuva: Scanstockphoto