— Sähköverkkojen siirtäminen tietöiden alta on sähköverkkoyhtiölle merkittävä ja pitkäaikainen taloudellinen riski, toteaa sähköverkkoasiantuntija Esa Niemelä Energiateollisuus ry:stä.

Sähköverkkoyhtiöitä kannustetaan upottamaan maakaapelit maanteiden varsille ja asentamaan ilmajohtoverkot tienpientareille. Maanteiden varsilla sähköverkko on myrskyltä suojassa ja vikojen etsiminen on helpompaa kuin metsien keskellä. Maanteiden varsille sijoitettu sähköverkko sisältää kuitenkin taloudellisen riskin. Mitä silloin tapahtuu, kun maantieverkkoa hallitseva Liikennevirasto päättää rakentaa esimerkiksi uusia kaistoja tai kevyen liikenteen väylän — sähköverkko on silloin siirrettävä uuteen paikkaan.

Sähköverkon siirtäminen ei ole ilmaista. Siirtäminen maksaa yhtä paljon kuin uuden sähköverkon rakentaminen ja joskus jopa enemmän. Eikä tässä vielä kaikki. Nykyisen maantielain mukaan viulut maksaa pääsääntöisesti sähköverkkoyhtiö.

Sähköverkkoyhtiöiden mielestä asetelma on epäreilu ja vaikeasti ennakoitavissa. Maanteiden rakentaminen on suhdanneherkkää ja valtiontalouden tilasta riippuvaista — joskus rahaa ei ole maanteiden kunnostamiseen ja joskus väyliä levennetään nopeilla aikatauluilla. Verkkoyhtiön toimistossa ei koskaan voi tietää, milloin tienpitäjä läväyttää siirtokehotuksen tiskiin.

— Sähköverkkoyhtiöiden osalta siirtämisestä aiheutuvat taloudelliset riskit säilyvät ainakin 35 vuotta. Tämä on pitkä aika, kun sähköverkon ikä on yleensä noin 40–50 vuotta, toteaa sähköverkkoasiantuntija Esa Niemelä Energiateollisuus ry:stä.

Maantielain muuttaminen on nyt noussut ajankohtaiseksi, kun maakuntahallintoa uudistetaan. Siksi sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiateollisuus ry ehdottaa lausunnossaan maatielakiin muutosta verkkojen siirtämisestä aiheutuvien kulujen kattamiseksi.

— Sähköverkon siirtämisestä aiheutuvat kustannukset pitäisi ensisijaisesti kattaa siirtoaloitteen tekijän kukkarosta. Tämä olisi syytä kirjata maantielakiin, Niemelä huomauttaa.

Viime kädessä kyse on kuitenkin siirrettävän sähköverkon iästä ja kunnosta.

— Jos kyseessä on esimerkiksi 20 vuotta vanha verkko, niin silloin sen siirtämisestä aiheutuvat kustannukset voitaisiin jakaa puoliksi verkkoyhtiön ja tienpitäjän kanssa. 50 vuotta vanhan huonokuntoisen ilmajohtoverkon siirtämisen kulut taas voivat jäädä kokonaan verkkoyhtiön maksettavaksi. Vastaava periaate on yleisesti käytössä muilla alueilla.

Tietoliikenneyhtiöt samassa veneessä

Maantielakiin tehdyt kirjaukset aiheuttavat myös tietoliikenneverkkoja omistaville yrityksille samanlaisia kustannuksia, kun tietoliikenneverkkoja siirretään tietöiden alta.

— Valokuidun kaivaminen maahan on tietoliikenneverkkojen rakentamisen merkittävin kustannus, kertoo Marko Lahtinen tietoliikenneyhtiöitä edustavasta FiCom ry:stä.

Lahtisen mielestä valkokuidun tai maakaapelin asentaminen maahan on lähtökohtaisesti aina pysyvä ratkaisu. Sitä ei ole tarkoitus siirrellä.

Maahan kaivetun valokuituverkon siirtämisestä aiheutuu muitakin kustannuksia.

— Monesti luvat on uusittava ja siirtäminen aiheuttaa myös suunnittelukustannuksia. Sähköverkkoyhtiöistä poiketen tietoliikenneyhtiöt toimivat rajusti kilpailluilla markkinoilla, jolloin uudet kustannukset tai toiminnan keskeytykset vaikuttavat myös yritysten toimintaan.

Sähköverkkoinvestointien tapaan on tietoliikenneverkkojen käyttöikä 35–50 vuotta.

Verkkoinvestoinnit syövät miljardeja

Sähköverkkoyhtiöt investoivat säävarmojen verkkojen rakentamisen vuosittain 700–800 miljoona euroa. Investointitahti jatkuu poikkeuksellisen kovana aina vuoteen 2028 asti. Myös tietoliikenneyhtiöt tekevät suuria investointeja. Lahtisen mukaan toimiala investoi vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Investointitarvetta on kasvattanut uuden 4G-verkon rakentaminen ja sitä seuraavan 5G-verkon rakentaminen.

— Tietoliikenneyhtiöt ja sähköverkkoyhtiöt voivat tehdä paljon yhdessä, kun maakaapeleita ja valokuitua kaivetaan maastoon maanteiden varsille, Lahtinen huomauttaa.

— Jos intressit verkkojen sijoittelussa ovat samansuuntaiset ja yhteiskunnallinen tahtotila selkeä, niin yhteistyössä säästyy kaikkien rahaa.

Energiateollisuuden Niemelä on samaa mieltä.

— Potentiaali käyttää samoja kaivantoja on merkittävä.

Maantielain muuttaminen siirrettävien verkkojen korvauskäytäntöjen osalta kannustaisi yhteistoimintaan, selkiyttäisi tilannetta ja vähentäisi taloudellisia riskejä.

Hallitus käsittelee maantielain muuttamista syyskauden aikana. Eduskunnan käsittelyssä laki on aikaisintaan vuoden lopussa.

Henkilökuva Olli Häkämies, pääkuva Lehtikuva Oyj