Sähköä hankitaan vuosittain lähes sama määrä kuin kymmenen vuotta sitten. Sähköhankintamuotojen kesken sen sijaan on tapahtunut dramaattisia muutoksia.

Kymmenessä vuodessa sähköntuotantomuotojen välillä on ehtinyt tapahtua paljon. Tämän kertoo "Sähkön hankinta energialähteittäin 2007-2018" - tilasto. Tilastollisesti sähkön hankinta ei ole sama asia kuin sähkön käyttö tai sähköntuotanto. Sähkön hankinta -termi sisältää kaikki ne tavat, joilla kansakunta hankkii sähköä ja joilla kotitalouksien ja teollisuuden sähkönkäyttö katetaan. Mukana ovat myös sähkön tuonti ja vienti. Lisäksi tilastointi sisältää myös häviöt, joiden osuus on jo pitkään ollut noin 3,5 prosenttia.

Tilastollisesti vuotta 2007 on helppo verrata vuoden 2018 toteumaan ja pohtia vuosien välisiä eroja. Väliin jäävät vuodet ovat kuitenkin erilaisia ja ulkoiset vaikeasti ennakoitavat seikat vaikuttavat sähkön vuotuiseen kysyntään. Siksi joidenkin tuotantomuotojen osalta toteutuneet luvut ovat melkoista sahausta eri vuosien välillä. Yli kymmenen vuoden aikasarja näyttää kuitenkin jokaisen tuotantomuodon trendin: onko se nouseva vai laskeva.

Tuulivoima teki suuren harppauksen

Tilaston perusteella tuulivoiman asema on muuttunut radikaalisti. Tuulisähkön kasvu on ollut jyrkkää, mutta samalla aaltoilevaa. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin sähköä vajaat kuusi terawattituntia. Tämä yli 30 kertaa enemmän kuin vuonna 2007, jolloin tuulisähkön määrä oli 0,19 terawattituntia.

Tuulisähkön toteutumaan vaikuttavat vuotuiset tuuliolosuhteet, mutta myös rakentaminen. Miten tuulivoimarakentamista vauhditetaan ja mikä on tuulisähkön kilpailukyky. Tuulivoimarakentamisessa ei enää tarvita valtiollista taloudellista tukea, vaan homma hoituu jo markkinaehtoisesti. Tuulivoiman asemaa vahvistaa myös kansakunnan pyrkimykset vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.

Fossiilisähkö helisemässä

Halu vähentää päästöjä on supistanut myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa. Vuonna 2007 kivihiilellä tuotettiin sähköä 13,6 terawattituntia ja viime vuonna enää hieman yli kuusi terawattituntia. Trendi on selvästi laskeva, vaikka käyttö on ollut melkoista poukkoilua eri vuosien välillä. Koska kivihiilisähkö syntyy yhteistuotantolaitoksissa, on kaukolämmön tarve ohjannut vahvasti kivihiilisähkön tuotantomääriä.

Myös maakaasusähkö syntyy kaukolämmön tuotannon ohessa. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä on romahtanut 10, 3 terawattitunnista neljään terawattituntiin. Trendi on kuitenkin kivihiilisähkön laskua suoraviivaisempi. Rankka verotus on tehnyt maakaasusta kalliin polttoaineen ja toisaalta maakaasua käyttävissä yhteistuotantolaitoksissa sähköntuotantoa on helppo vähentää, vaikka laitoksella tehtäisiinkin kaukolämpöä.

Turpeella tuotetun sähkön määrä on puoliintunut vuoden 2007 huippuluvuista. Silloin turvesähköä syntyi 6,94 terawattituntia — viime vuonna enää hieman yli kolme terawattituntia. Sähköntuotannossa turvetta käytetään yleensä puun tai biomassan tukipolttoaineena yhteistuotantolaitoksissa.

Ilmastopolitiikan toteuttaminen on vahvistanut puun ja biomassojen käyttöä myös sähköntuotannossa. Biomassojen käyttö on kasvanut sähköntuotannossa viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta hyvin loivasti. Viime vuonna biomassoilla tuotettiin sähköä vähän yli 12 terawattituntia. Tämä on 2,8 terawattituntia enemmän kuin vuonna 2007.

Laskennallisesti biomassojen energiakäyttö ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, kunhan pidetään huoli siitä, että hiilidioksidia sitovaa metsää kasvaa enemmän kuin mitä puuta käytetään. Aika ajoin polttamisen roolia ja polttamiseen perustuvan bioenergian käyttöä tarkastellaan kriittisesti. Tämä saattaa tehdä investoijista varovaisia.

Jätteillä sähköä tuotettiin viime vuonna 0,8 terawattituntia. Vuonna 2007 jätesähkön kertymä oli 0,59 terawattituntia.

Vesisähkö sahaa

Suomalaisessa vesivoimakapasiteetissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suuri kapasiteettilisäyksiä ei ole luvassa. Poliittinen ilmapiiri ei ole muutoinkaan vesivoiman kannalta kovin suotuisa, vaikka kansalaiskyselyissä vesivoima saa yleensä huippuarvosanat puhtaana ja kotimaisena sähköntuotantomuotona.

Viime vuonna vesivoimalaitokset tahkosivat sähköä 13,2 terawattituntia. Tämä on 0,85 terawattituntia vähemmän kuin vuonna 2007. Tilastollisten äärivuosien tarkastelu ei kuitenkaan osoita vesivoiman asemaa suomalaisessa energiapaletissa. Vesisähkön vuotuiset vaihtelut ovat valtavia — tuotanto on riippuvaista sateista ja lumien sulamisvesistä.

Vesivoimatuotannossa vuosi 2012 oli tilastollinen huippuvuosi. Silloin laitokset jauhoivat vesisähköä yhteensä 16,7 terawattituntia. Vuotta aikaisemmin tuotanto notkahti rajusti: vesisähkökertymä oli vain 12,3 terawattituntia.

Ydinvoima betonoi asemansa

Ydinvoimalaitokset keittävät sähköä täydellä teholla ympäri vuoden. Laitokset hengähtävät muutamaksi viikoksi vain kesäisin, kun huoltomiehet kolkuttavat ovia. Tämä kaikki näkyy myös tilastoissa. Viime vuonna ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä 22,5 terawattituntia — saman verran kuin vuonna 2007, jolloin ydinsähköä syntyi 21,88 terawattituntia.

Näillä näkymin uusi Olkiluodon ydinvoimalaitos tuottaa sähköä 1600 megawatin teholla ensi vuonna. Tämä muuttaa melkoisesti suomalaisen sähkönhankinnan rakennetta. Tällä hetkellä suomalainen sähköntuotanto on 80-prosenttisesti hiilidioksidivapaata — uuden ydinvoimalaitoksen käynnistyttyä jo yli 90-prosenttisesti.

Tuonti rynnii reippaasti

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — on kasvanut vakaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2007 nettotuonti oli 12,6 terawattituntia. Viime vuonna se oli jo 19,94 terawattituntia.

Nettotuonnin osuus Suomen sähkönhankinnan paletista on ollut jo pidempään reilu viidennes. Sähkön tuontiin ja vientiin vaikuttavat suhdanteet ja sähkömarkkinoiden tapahtumat. Suomi toimii tiiviisti yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Merikaapelin avulla sähkökauppaa voi käydä myös virolaisten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköä hankitaan aina sieltä, missä se on edullisinta. Toisaalta suomalaista sähköä voidaan myös viedä, mikäli siitä saadaan hyvä hinta.

Suomeen tuodaan sähköä Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Suomi vie sähköä pohjoismaisille markkinoille ja Viroon.

KAINALOSSA

Kaupunkien yhteistuotanto hiipuu

Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto oli pitkään suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys. Yhteistuotantolaitosten vahvuutena on hyvä hyötysuhde. Tämä tarkoittaa sitä, että laitoksissa käytetystä polttoaineesta saadaan yhteistuotannolla mahdollisimman paljon irti energiaa.

Kymmenessä vuodessa yhteistuotantolaitoksissa syntyvän sähkön kilpailukyky on kuitenkin kadonnut. Vuonna 2018 yhteistuotantosähköä syntyi 12,3 terawattituntia. Tämä on vajaat 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007.

Trendi on selvästi laskeva, vaikka yksittäisten vuosien erot ovat suuria. Kaukolämmön kasvanut tarve voi vaikuttaa yhteistuotantolaitoksissa syntyvän sähkön määrään, vaikka monissa laitoksissa sähköyksikkö voidaan jopa sulkea, jos sähköä ei saada kaupaksi.

Ilmastopolitiikka ohjaa vähentämään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa yhteistuotantoa. Tämä näkyy tilastoissa — mutta vain osittain. Esimerkiksi biomassoihin perustuvan yhteistuotantosähkön määrä on kolminkertaistunut reilun kymmenen vuoden aikana. Näin voisi olettaa tapahtuvankin ilmastomuutoksen torjuntaan panostavassa maassa.

Kivihiileen perustuvaa yhteistuotantosähköä sen sijaan on ollut tarjolla tasaisena virtana viimeisten kymmenen vuoden ajan. Tuotanto on häilynyt vuodesta toiseen neljän terawattitunnin tuntumassa. Myös turpeeseen perustuvan yhteistuotantosähkön määrät ovat säilyneet vakioina.

Maakaasuun perustuvan yhteistuotantosähkön on käynyt kehnommin. Vuonna 2018 maakaasulla toimivat yhteistuotantolaitokset tuottivat sähköä 3,1 terawattituntia — yli 60 prosenttia vähemmän kuin maakaasusähkön huippuvuonna 2010.

Biomassat jyräävät teollisuudessa

Teollisuuden omistamat yhteistuotantolaitokset suoltavat sähköä selvästi vakaammin kuin kaupunkien omistamat yhteistuotantolaitokset. Vuonna 2007 teollisuuden yhteistuotantosähkön määrä oli 12,3 terawattituntia ja vuonna 2018 se oli 12,4 terawattituntia. Trendi on lähes vaakasuora, vaikka vuosien välillä eroja. Alimmillaan teollisuuden tuottaman yhteistuotannon määrä painui 9,1 terawattituntiin.

Teollisuuden yhteistuotantosähköstä 78 prosenttia perustui bioenergian käyttöön. Sitä saadaan mm. metsäteollisuuden ja paperiteollisuuden sivutuotteena. Bioenergiaan perustuvan sähkön kilpailukyky on markkinoilla päästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja edullisempi.

"Sähkönhankinta energialähteittäin 2007—2018" -tilaston voi kokonaisuudessaan ladata omalle koneelle täältä.

FAKTA

teksti Petri Sallinen / Scanstockphoto Oyj