Sähköverkkoyhtiö Caruna poisti pelloilta viime vuonna noin 15 000 ilmajohtoverkon pylvästä. Tänä vuonna yhtiön käytöstä vapautui noin 800 hehtaaria maata — pääosin metsistä. Yhtiö on laskenut, että sen maakaapelointiurakka vapauttaa vuosittain 1000–1500 hehtaaria maata hyötykäyttöön seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudessa ilmajohtoverkkojen pylväiden poistaminen peräti kiihtyy — Caruna arvioi poistavansa niitä lähivuosien aikana noin 30 000 kappaletta vuosittain.

— Maakaapelointi lisää sähkönjakelun luotettavuutta. Vanhenevaa sähköverkko saneerataan vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita, kuten lisääntyvää uusiutuvan energian käyttöä ja liikenteen sähköistymistä, kertoo Carunan verkkopäällikkö Henrik Suomi.

— Samalla maanomistajat hyötyvät, kun ilmajohtoverkosta maankäytölle aiheutuvat rajoitteet ja haitat vähenevät. Maanviljely helpottuu ja maisema muuttuu.

Pylväiden kiertäminen maatalouskoneilla vie oman aikansa eivätkä leveät koneet mahdu kaikkialle. Johdoilla istuvat ja ulostavat linnut taas levittävät hukkakauraa — tämäkin ongelma katoaa, kun pelloille asennetut pylväät poistetaan.

— Metsissä hakkuut helpottuvat, kun ei tarvitse varoa sähköjohtoja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n asiantuntija Airi Kulmala sanoo.

Maakaapelialueilla rajoitteita ei ole yhtä paljon. Kun sähkölinja rakennetaan käyttämällä maakaapeleita, se estää käytännössä ainoastaan kiinteiden rakenteiden rakentamisen johtokaduille, joiden alla maakaapelit kulkevat. Maakaapeleiden asentamista varten maanomistajien kanssa etsitään mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavat asennuspaikat.

— Yhden alueen maakaapelointi on pitkä hanke. Voimme purkaa vanhan sähköverkon vasta sitten, kun uusi maakaapeliverkko on otettu onnistuneesti käyttöön, Suomi kertoo.