21.10.2015, kello 13.22
Teollisuus vetoaa maailman hallituksiin ilmastopolitiikan toteuttamisessa
Markkinaehtoiset keinot käyttöön
Pariisin ilmastokokouksen odotetaan valitsevan markkinaehtoisia toimenpiteitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Eri teollisuustoimialoja edustavat kansainväliset järjestöt ovat lähettäneet asiasta vetoomuksen yli 90 maan hallitukselle.
Kahtakymmentä eri teollisuustoimialaa edustavat järjestöt eri puolilta maailmaa toivovat, että Pariisin ilmastokokous korostaisi markkinaehtoisten keinojen käyttöä ilmastomuutoksen torjunnassa. Pariisissa syntyvän ilmastosopimuksen odotetaan sisältävän linjauksia markkinaehtoisten keinojen käytöstä. Järjestöt ovat vedonneet asiassa yli 90 maan hallitukseen. Vetoomus on toimitettu mm. USA:n, Kiinan, Intian, Indonesian, EU-maiden, Venäjän, Kanadan, Meksikon, Etelä-Korean ja Brasilian hallitusten ministereille. Sen sai myös YK:n ilmastoneuvotteluja vetävä pääsihteeri Christiana Figueres.
— Tehokkain keino torjua ilmastomuutosta on asettaa kaikille hiilipäästöille hinta. Tämä nopeuttaa kehitystä kohti hiilineutraalia taloutta, toteaa Peter Bakker, World Business Councilin hallituksen puheenjohtaja.
Vetoomuksen allekirjoittanut Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen odottaa Pariisin ilmastokokouksen suhtautuvan markkinaehtoisten keinojen käyttöön vakavasti.
— Jos maailmanlaajuisten markkinaehtoisten mekanismien käytölle saadaan selkeä kannatus, voi Eurooppa jatkaa ja vahvistaa markkinaehtoista ilmastopolitiikan linjaansa. Tällä tavalla Eurooppa voi saavuttaa hiilineutraalin energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä, Naukkarinen toteaa.
Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoo Pariisissa syntyvän kattavan ilmastosopimuksen, joka sisältää myös linjauksia markkinaehtoisten keinojen käytöstä. Tällä tavalla hiilipäästöille saataisiin globaali hintalappu — samalla hiilivuodon riskiä minimoidaan.
— Kun hiilipäästömarkkinoita kehitetään maailmanlaajuisesti, vähenevät päästöt aidosti eivätkä ne vain siirry maanosasta tai maasta toiseen. Samalla ilmastobisneksen maailmanmarkkinat kasvavat. Tämä parantaa myös suomalaisten cleantech-yritysten vientimahdollisuuksia.
Yritykset eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten vähäiselle huomiolle markkinaehtoisten mekanismien käytön pohdiskelu on jäänyt ilmastokokouksen ennakkovalmistelussa.
— Yhä useamman maan hallitus etsii keinoja hiilidioksidipäästöjen hinnoittelulle. Pariisin kokous tarjoaa hyvät mahdollisuudet luoda kansainvälinen ja kattava päästökauppajärjestelmä, toteaa Bob Perciasepe, Center for Climate and Energy Solutions –järjestön hallituksen puheenjohtaja.
— Monilla yrityksillä on jo valmiudet hinnoitella hiilipäästönsä ja odotukset tämänkaltaisen järjestelyn toteuttamiseksi ovat kasvaneet vuoden 2015 aikana.
Euroopan sähköntuottajia edustavan Euroelectricin pääsihteeri Hans ten Berge muistuttaa, että markkinaehtoisesti toimiva kansainvälinen päästökauppa lisää investointeja vähähiilisiin teknologioihin ja energian tehokkaaseen käyttöön.
— Pariisissa kansakunnat päättävät minkälaista polkua kuljetaan ilmastomuutoksen torjumisessa. Samalla markkinapohjaisten mekanismien käyttö olisi tunnustettava käyttökelpoisena työkaluna — huolimatta siitä, että niiden käyttö muuttaa perinteistä energia-alaa ja voi hetkellisesti vaikuttaa kansantalouksien kasvuun, toteaa Climate Markets and Investment Asssociationin johtaja Richard Folland.
— Tehokkaasti toimiva kansainvälinen päästökauppa on kustannustehokkain tapa saavuttaa ilmastopoliittiset tavoitteet, huomauttaa Eurogas-yhdistyksen pääsihteeri Beate Raabe.
Hallituksille osoitetun vetoomuksen allekirjoittivat Aluminium Association of Canada, Australian Industry Group (Ai Group), Business Council of Australia (BCA), Business Council for Sustainable Energy; BusinessEurope, Canadian Chamber of Commerce, Carbon Market Institute, Center for Climate and Energy Solutions (C2ES), Climate Markets and Investment Association (CMIA), Confederation of Danish Industry (Dansk Industri), Confederation of Finnish Industries (Elinkeinoelämän Keskusliitto), Edison Electric Institute, Eurelectric, Eurogas, Federation of German Industries (BDI), Finnish Energy (Energiateollisuus ry), IETA, SWITCH sekä World Business Council for Sustainable Development (WBCSD).
Kuva: Scanstockphoto
Kommentit