Pohjoismainen sähköjärjestelmä on murroksessa. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus ja määrä kasvavat vauhdilla Pohjoismaissa. Sään mukaan reagoivat voimalaitokset muuttavat rajusti sähköjärjestelmän olemusta. Pöyryn Nordic Market Design -selvitys pureutuu muutosten vaikutuksiin ja esittää keinoja, miten markkinoita vahvistamalla voitaisiin ottaa paremmin huomioon tapahtumassa oleva energiamurros.

— Pohjoismaiseen sähköjärjestelmään tarvitaan ennen kaikkea joustavuutta, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkökaupan asiantuntija Petteri Haveri. Haveri oli mukana Pöyryn sähkömarkkinaselvityksen ohjausryhmässä.

— Uusiutuvan sähköntuotannon määrän kasvu edellyttää enemmän kysyntäjoustolta ja nopeasti reagoimaan kykeneviltä voimalaitoksilta. Kun tarjonta vaihtelee yhä enemmän sään mukaan, pitää kysynnän osallistua aktiivisemmin markkinoille. Tämä edellyttää sitä, että nykyistä suuremmat hintavaihtelut ovat mahdollisia.  

Haveri haluaisi muutoksia myös säätösähkömarkkinoiden sääntöihin. Ne olisi taottava toimijaystävällisemmiksi, jotta entistä useammat pääsisivät mukaan markkinoille.

— Eritysesti pienempien toimijoiden markkinoille pääsyä olisi helpotettava.

Pöyryn toteuttamassa selvityksessä pureuduttiin pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitystarpeisiin. Puolitoista vuotta kestäneen hankkeen aikana kartoitettiin aluksi helposti ja nopeasti toteutettavat kehityskohteet. Toisessa vaiheessa valituista aiheista tehtiin tarkempi analyysi.

Vähemmän itse, enemmän yhdessä

Pöyryn selvitys korostaa tarvetta lisätä markkinaehtoisuutta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla — markkinaehtoiselle toiminnalle tarvitaan myös enemmän tilaa. Jopa kantaverkkoyhtiöiden itsensä toteuttamat järjestelmäpalvelut kannattaisi selvityksen mukaan tuottaa ennemmin markkinaehtoisesti ostopalveluina kuin pelkästään kantaverkkoyhtiöiden itsensä toteuttamina.

— Tähän asti on totuttu siihen, että kantaverkkoyhtiöt omistavat itse verkonhallinnassa tarvittavat resurssit tai edellyttävät liittymissäännöissä voimalaitosten omistajia toteuttamaan tarvittavia palveluita — ilman korvausta. Sähköjärjestelmän muuttuessa järjestelmäpalveluita tarjoamaan kykeneviä voimalaitoksia on kuitenkin entistä vähemmän, Haveri toteaa.

Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä on jo ehtinyt tapahtua merkittäviä muutoksia, kun suurikokoisia voimalaitoksia on poistunut markkinoilta. Samalla sähköjärjestelmän inertia eli ”jähmeys” on vähentynyt.

— Vikatilanteissa sähköverkon taajuus heilahtaa herkemmin ja suurhäiriön riski on kasvanut. Tilannetta voisi parantaa muutenkin kuin suurten voimaloiden tarjoamalla inertialla — esimerkiksi sähkövarastojen avulla — mutta inertialle tarvitaan rahallinen arvo, jotta joku innostuisi tuottamaan inertiaa tukevia palveluita.

Pöyryn selvitys kehottaakin kantaverkkoyhtiöitä arvioimaan liittymisehtojen sisältöä. Samalla pitäisi arvioida tarvittavien palveluiden arvo ja tutkia voidaanko palveluita ostaa markkinoilta. Jopa kantaverkkoyhtiöiden itsensä omistamille resursseille olisi laskettava hinta, jotta voitaisiin vertailla voiko joku ulkopuolinen taho tuottaa palveluita tehokkaammin ja edullisemmin.

— Pohjoismaiseen sähköjärjestelmään tarvitaan ennen kaikkea joustavuutta. Muutoksia tarvitaan myös säätösähkömarkkinoiden sääntöihin., toteaa Energiateollisuus ry:n sähkökaupan asiantuntija Petteri Haveri.

Hintavaihtelut kannustavat joustoihin

Nordic Market Design -selvitys painottaa sähkön hintavaihteluiden ja hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyden merkitystä. Samalla kaupankäynnin edellytyksiä olisi syytä edistää.

Haverin mielestä Suomessa ja Virossa käytössä oleva mahdollisuus käydä päivänsisäistä kauppaa vielä 30 minuuttia ennen sähkön toimitusajankohtaa on hyvä alku.

— Vielä parempi olisi, jos kauppaa voitaisiin käydä toimitusjakson alkuun asti. Toimijoilla pitäisi olla vastaavasti mahdollisuus päivittää tuotantosuunnitelmansa juuri ennen toimitustuntia.

Kysyntäjoustoja ja nopeasti sähköntuotannon muutoksiin reagoimaan kykeneviä voimalaitoksia taas tarvitaan sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon vastapainoksi.

— Koska sähkön tuotanto vaihtelee yhä enemmän sään mukaan, pitää sähkön kysynnän sopeutua nykyistä enemmän vaihteluihin, Haveri korostaa.

— Kun ei tuule tai kun aurinko ei paista, syntyy markkinoilla niukkuutta. Niukkuuden pitää näkyä sähkön hinnassa. Hintavaihteluiden avulla syntyy kannustin, joka saa sähkönkäyttäjät muuttamaan kulutusta vastaamaan paremmin tarjontaa.

Haveri huomauttaa, että uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon kasvattaminen markkinoilla lisää väistämättä sähkön hintavaihtelua. Samalla hintavaihteluvälit ovat aikaisempaa suurempia.

— Keskimäärin sähkön hinta voi olla melko matalakin, mutta talven kylminä viikkoina sähkö voi olla pitkiäkin aikoja erittäin kallista.

Haveri on hieman huolissaan siitä, miten sähkön hinnan suuret vaihtelut ymmärretään päättäjien ja suuren yleisön keskuudessa.

Nordic Market Design -selvitys toteutti Pöyry. Selvityksen toimeksiantajia olivat Energiateollisuus ry, Danish Energy Association, DONG Energy, Energinet, Elering, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Statkraft, Energi Norge ja Vattenfall.

Nordic Market Design -selvitys lyhyesti

— sähkömarkkinoille lisää tilaa ja kannusteita käydä kauppaa
— hinnanmuodostus, joka kannustaa reagoimaan kysynnän ja tarjonnan muutoksiin
— lisää yhteistyötä sähkömarkkinoille ja pohjoismaiseen energiapolitiikkaan.

Pöyryn selvityksen voit ladata koneellesi täältä.

Pääkuva Scanstockphoto / Henkilökuva Olli Häkämies