29.04.2015, kello 14.05

Fingridin lääke tehopulaan:

Markkinamalli syytä päivittää 2020-luvulle

Pohjoismaisesta sähkömarkkinamallista olisi syytä tehdä versio 2.0 eli päivittää se 2020-luvulle, esittää Fingridin asiantuntija Mikko Heikkilä. Hänestä markkinoihin kohdistuneet muutokset ja niiden aiheuttama tehovaje ovat sitä luokkaa, että nykymalli ei enää vastaa muutosten tuomiin haasteisiin.

Fingridin Sähkömarkkinapäivillä puhunut Heikkilä listasi markkinamuutoksia aloittaen Ruotsista, jossa ydinvoimaa ryhdyttäneen sulkemaan jo tällä vuosikymmenellä. Ringhals 1:n ja 2:n sulkemisaikataulua kaavaillaan aikaistettavaksi, kenties jo vuoteen 2018.

– Ydinvoimaa korvataan Ruotsissa vaihtelevalla tuulivoimalla, joka Tanskassa on aiheuttanut jo lukuisia kertoja hintojen painumisen negatiivisiksi, Heikkilä jatkaa ja toteaa, että Tanskan lauhdetuotannon kannattavuus on heikkoa.

Norjan säätövoiman (vesi) kysyntä kasvaa Euroopassa, mutta sen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää Heikkilän mukaan lisää siirtoyhteyksiä, joista muutamasta on vihdoin saatu tehdyksi investointipäätöksiä.

– Tanskan tapaan myös Baltian lauhdetuotannon kannattavuus on heikkoa ja heikkenee lisää sitä mukaa, kun Baltian integroituminen pohjoismaisiin markkinoihin syvenee.

Tehopula erityisesti Suomen ongelma

Tehon riittävyys vaivaa koko pohjoismaisia markkinoita, mutta erityinen ongelma se on meille suomalaisille, jotka olemme vahvasti riippuvaisia tuontisähköstä.

Kaupalliset tuotantoinvestoinnit näyttävät olevan vain ydinvoiman varassa. Heikkilä muistuttaa Pöyryn tehoselvityksen johtopäätöksistä, jonka mukaan tilanne ennen Olkiluoto 3:n valmistumista on erittäin haastava, mutta että senkään valmistuminen ei ratkaise tehokysymystä.

– Hintapiikit yleistyvät ja voimistuvat, ja todennäköisyys sähkön käytön rajoittamiselle kasvaa. Tehopula on kuitenkin hallittavissa oleva tilanne, kun siihen on varauduttu.

Kysyntäjoustoista on Heikkilän mukaan apua, mutta yksin ne eivät riitä. Sama koskee uusia siirtoyhteyksiä, joita toki valmistuu aikanaan, mutta kun tarve säädölle kasvaa koko markkina-alueella, tuloksena on väistämättä säätökyvyn heikkeneminen.

Tehon riittävyyttä voidaan varmistaa myös reserveillä. Tehoreservi on Heikkilän mielestä hyvä keino poistumisuhan alaisen kapasiteetin lyhytaikaiseen, maksimissaan 5 vuoden ylläpitoon, mutta se ei ratkaise kokonaiskuvaa eikä tuo joustavuutta.

– Huoltovarmuusreservi puolestaan voi olla tarpeellinen Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseksi poikkeustilanteissa, mutta laitosten käynnistysaika olisi pitkä, joten käytännössä tässä puhutaankin energiareservistä.

Pitäisi omavaraisuuden sijasta keskustella sähkön saatavuudesta

Suomessa ongelmien ratkaisuksi esitetään yleisesti sähköntuotannon omavaraisuuden parantamista ja se näkyy myös julkisessa keskustelussa – niin päättäjien keskuudessa kuin alankin ulostuloissa.

Mikko Heikkilän mukaan sähkötehon riittävyyden kohdalla kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mitä oikeastaan kannattaa tavoitella? Sillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kansallinen omavaraisuus ei ole keskeinen asia – vaan sähkön saatavuus.

– Sähkötehosta ja joustavuudesta on tulossa niukkuushyödyke, jolloin kansalaisten sähkönkulutusta voidaan joutua rajoittamaan.

– Tarvitaan yhteiskunnallinen keskustelu tavoitetasosta – siitä mitä sähkön saatavuuden varmistamisesta kannattaa maksaa ja siitä, millaiset sähkön käytön rajoitukset ovat hyväksyttäviä?

Pohjoismaisista markkinoista kaikki irti?

Mitä sitten Fingrid ehdottaa ongelmien ratkaisuksi, eli 2020-luvun pohjoismaiseksi sähkömarkkinamalliksi? Sitä että otetaan markkinoista kaikki irti. Mitään varsinaista uutta, puhumattakaan vallankumouksellista irtiotto ei kuitenkaan sisällä, kun katsoo Heikkilän ratkaisulistausta.

  • Alueen sisäistä rajakapasiteettia on lisättävä ja vähittäismarkkinoita edistettävä esimerkiksi tiedonvaihtojärjestelmä Datahubilla, jota Fingrid ryhtyy jakeluverkonhaltijoiden kanssa synnyttämään.
  • Reservi- ja säätömarkkinoita pitäisi kehittää ja integroida ne koko markkina-alueen kattaviksi. Kehittämistä ja edistämistä niin ikään kysyntäjoustoissa, tasesähkön hinnoittelussa ja kapasiteetin laskentamenetelmissä. Niin, ja markkinatieto pitäisi saada entistä läpinäkyvämmäksi.
  • On myös varauduttava suuriinkin muutoksiin, ja silloin on investoitava säätökykyiseen, tarvittaessa tehoa tuottavaan kapasiteettiin.
  • Isot kysymykset, päästökauppa ja uusiutuvien tukimekanismit ratkaisevat: riskinä voi olla ajautuminen kansallisiin tukimekanismeihin ja markkinoiden pirstaloituminen.
  • On muodostettava yhteispohjoismainen näkemys kapasiteettimekanismeihin.


Kuva: Tero Pajukallio/ Fingrid

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit