Merkittävin hintatekijä, vesitilanne on pysynyt alkuvuodesta lähtien hyvänä ja jopa kohentunut, kun talvi oli leuto. Samalla Pohjoismaissa on saatu sateita noin 15 TWh normaalia enemmän.

Vettä on altaissa kohtalaisen paljon ajankohtaan nähden, mutta myös lunta on vielä reilusti Etelä-Norjan vuoristossa. Tämän vuoksi näyttää siltä, että sulamisen aiheuttamat kevään virtaamat pysyvät vielä maltillisina, kun taas kovimmat virtaamat osuvat vasta kesäkuulle.

– Sähköntuottajien odotetaan olevan kuitenkin maltillisia ja säätelevän tuotantoaan kovimpienkin virtaamien aikana, koska lumivarastoille on riittävästi vesiallaskapasiteettia, kirjoittaa Enegian sähkömarkkina-asiantuntija Antti Kouvo.

Vesitilanne on kuitenkin sen verran hyvä, että mikäli kesän aikana nähdään kovia sateita, voi spot-hinta romahtaa 2012 vuoden tapaan erittäin matalaksi.

Pohjoismaissa kärsitään Saksan uusiutuvan ongelmista

Markkinahintaan vaikuttaa myös uusiutuva sähköntuotanto, ja erityisesti Saksan vahvasti tuetut tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto.

Kun Saksan uusiutuvan tuotannon määrä vaihtelee runsaasti, on sikäläisessä spot-hinnassa nähty päivän sisällä suuria hintaliikkeitä, ja toisinaan päivän huippuhinta on jopa alittanut päivän keskiarvohinnan.

Saksan tilanne on heijastunut Pohjoismaihin siten, että siirtokapasiteettia alueiden välillä on rajoitettu merkittävästi. Käytännössä rajoitus on tarkoittanut, että Saksan sisäiset ongelmat on siirretty rajayhteyksille.

Tämä on taas heikentänyt sähkön vientimahdollisuuksia Pohjoismaissa ja kasvattanut ylijäämää. Pohjoismaissa aurinkosähkön tuotanto ei tosin ole vielä kovin suurta, mutta Tanskassa tuotanto lähestyy jo 500 MW:a.

Hiilen kysyntä on vaimeaa

Polttoaineista suoraan sähkömarkkinoihin vaikuttava hiili on öljyn vanavedessä halventunut vuoden mittaan ja on nyt dollariarvoisena pohjien tuntumassa. Euromääräisesti hinta on kuitenkin lievästi noussut alkuvuodesta, kun dollari on vahvistunut euroon nähden.

Hiilen hinnassa ei ole nähtävissä välitöntä nousupainetta, koska kysyntä on kesällä vaimeaa myös globaalilla tasolla. Muun muassa Kiinassa hiilen kulutus laski viime vuonna ensimmäisen kerran sitten 1990 – luvun lopun.

Raakaöljyn hinnassa on toistaiseksi pohjat nähty ja hinta (Brent) on noussut alle 50 USD/bbl tasosta yli 60 USD/bbl tasoon. Tarjonta on edelleen kysyntää suurempaa öljymarkkinoilla, joskin USA:ssa liuskeöljyalueilla porausaktiviteetti on laskenut.

– Onkin mielenkiintoista nähdä, nouseeko öljyn hinta kohti 70–80 USD/bbl tasoa vai käydäänkö vielä uudelleen pohjatasolla, Kouvo toteaa.

Käänne voi tulla päästöoikeusmarkkinoilta?

Sähkön termiinihinnat ovat jatkaneet viimeisen kuukauden aikana lievää laskuaan ja saavuttaneet uudet pohjatasot kerta toisensa jälkeen. Suurinta lasku on ollut vuosilla 2019 ja 2020, kun uudet siirtoyhteyshankkeet Norjan ja Saksan sekä varsinkin Norjan ja Britannian välillä ovat viivästyneet.

Markkinoilla on viime aikoina ollut enemmän myynti- kuin ostopainetta, kun hintatekijät vesitilannetta lukuun ottamatta ovat pysyneet paikallaan.

– Käänne hinnoissa voidaan nähdä, mikäli päästöoikeuden hinta saa tukea MSR- eli päästökaupan vakausmekanismiin liittyvistä keskusteluista. Toistaiseksi päästöoikeusmarkkinoiden poliittisista muutoksista on epävarmuutta ja seuraavan kerran osapuolet yrittävät hakea kompromissia MSR:stä toukokuun alussa, Kouvo kirjoittaa.

Enegian sähkömarkkinakatsaukseen

Kuva 1: Norges vassdrags- og energidirektorat
Kuva 2: Enegia