— Sähkön käytön kasvu on osoitus teollisuustoiminnan piristymisestä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Suomella näyttää menevän hitusen paremmin kuin aikaisemmin — ainakin sähkön käyttö kääntyi loivaan kasvuun viime vuonna. Yleensä sähkön käyttö kertoo teollisuuden aktiivisuudesta — kun tilauskirjoihin ilmestyy täytettä, tarvitaan tilattujen tavaroiden valmistamiseen sähköä. Sähkön käytön tilastot paljastavat toki muutakin. Jos talvi on kylmä, kuluu sähköä enemmän lämmitykseen kuin leutoina talvina.

Vuonna 2016 sähkön käyttö kasvoi Suomessa 3,1 prosenttia. Kasvusta 1,6 prosenttia aiheutui teollisuustoiminnan piristymisestä ja loput 1,4 prosenttia meni kotitalouksien piikkiin.

Suomalaiset käyttivät sähköä viime vuonna 85,1 terawattituntia. Teollisuuden osuus kakusta oli vajaat 40 terawattituntia — noin 47 prosenttia sähkön kokonaiskäytöstä. Ennen taantumaa teollisuuden vuotuinen sähkön käyttö oli lähes 50 terawattituntia.

Metsäteollisuuden rakennemuutos vaikuttaa

Teollisuustoiminnan aktiivisuus ja menestys eivät enää vaikuta yhtä vahvasti sähkön käytön lukuihin kuin aikaisemmin. Viime vuonna metsäteollisuustoiminta piristyi selvästi pahimpien lamavuosien kurimukseen verrattuna. Tästä huolimatta metsäteollisuusyritykset käyttivät viime vuonna 1,5 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aikaisemmin. Syynä on metsäteollisuuden rakennemuutos, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Metsäteollisuus on siirtynyt paljon sähköä käyttävästä paperin valmistuksesta vähemmän sähköä tarvitsevan pahvin, kartongin ja sellun valmistukseen. Sähkön käytön vähenemisestä huolimatta metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvussa.

Kemian teollisuus ja metallien jalostus sen sijaan kasvattivat sähkön käyttöään viime vuonna — kummankin toimialan sähkön käyttö kasvoi 4,1 prosenttia. Muussa teollisuudessa kasvu oli 6,2 prosenttia. Tässä ryhmässä merkittävin toimiala on kaivosteollisuus, jossa kiviaineista louhitaan ja käsitellään valtavilla sähkökäyttöisillä koneilla.

Pohjoismaiset markkinat toimivat

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Viime vuonna sähkön nettotuonti oli 19 terawattituntia, mikä on reilut 22 prosenttia Suomen sähkön tuotannosta. Nettotuonti kasvoi 16 prosenttia viime vuonna vuoteen 2015 verrattuna.

— Korkeat tuontiluvut kertovat siitä, että pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat hyvin. Samalla se kuitenkin paljastaa suomalaisen sähköntuotantokoneiston heikon hintakilpailukyvyn, Leskelä toteaa.

Leskelän mielestä kasvaneen tuonnin haittapuolena suomalainen voimalaitoskanta supistuu. Samalla heikkenee suomalaisten kyky huolehtia sähkön riittävyydestä kaikissa tilanteissa.

— Uuden ydinvoimalaitoksen valmistuminen parantaa tilannetta. Tästä huolimatta energiapoliittisessa päätöksenteossa kotimaisen sähkön tuotannon kilpailukyky pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Tämä koskee verotusta sekä lupa- ja hallintomenettelyä.

— Ruotsissa sähköntuottajien asemaa on helpotettu esimerkiksi poistamalla voimalaitoksilta kiinteistövero.

Viime vuonna sähköntuotanto kasvoi pohjoismaisilla markkinoilla peräti 30 terawattituntia. Ei siis ihme, että myös sähköntuontimahdollisuudet paranevat — kasvanut tarjonta painaa myös tukkusähkön hintaa alaspäin.

Sähkö oli erityisen halpaa pohjoismaisilla markkinoilla viime vuoden alussa. Syksyllä vesivoimalla tuotetun sähkön määrä kuitenkin supistui, mikä nosti tukkusähkön hintaa. Tämä taas vähensi tuontia ja paransi suomalaisten voimalaitosten hintakilpailukykyä.

Eniten sähköä tuotiin viime vuonna Ruotsista — noin 15 terawattituntia. Hyvästä pohjoismaisesta markkinatilanteesta huolimatta tuonti Ruotsista väheni vuoteen 2015 verrattuna. Tuonti Venäjältä sen sijaan kasvoi 50 prosenttia.

Suurin osa päästöttömiä energialähteitä

Suomalaisesta sähköntuotannosta 78 prosenttia käyttää hiilidioksidineutraaleita energialähteitä. Tätä tarkoittaa sitä, että näiden energialähteiden käyttö ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaiset voimalaitokset tuottivat viime vuona sähköä 66,1 terawattituntia.

Ydinvoiman osuus sähköntuotannon energialähteistä on suurin — 33,7 prosenttia. Kakkosena on vesivoima (23,6 5), kolmosena biomassa (16,3 %) ja nelosena kivihiili (10,4 %). Maakaasun osuus sähköntuotannossa on enää 5,3 prosenttia. Sen kannoilla hönkäilee tuulivoima (4,6 %), joka on jo ohittanut turpeen aseman (4,4 %). Jätteiden osuus sähköntuotannon raaka-aineista oli 1,4 prosenttia ja öljyn 0,3 prosenttia.

Suomalaisen sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet samassa tahdissa, kun päästöjä aiheuttavien energiaraaka-aineiden käyttö on vähentynyt. Viime vuonna kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttö sähköntuotannossa aiheutti 6,9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Vuonna 2006 suomalainen sähköntuotanto päästi ilmakehään 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Viime vuonna sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt kuitenkin kasvoivat hivenen vuoteen 2015 verrattuna. Kivihiiltä käytettiin viime vuonna jonkin verran enemmän sähkön erillistuotantolaitoksissa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Syynä oli maakaasun kallistuminen, jota korvattiin edullisemmalla kivihiilellä.

Yhteistuotanto ei enää innosta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ajautunut kannattavuuskriisiin. Tämä koskee kaupunkien, mutta myös teollisuuden omistamia yhteistuotantolaitoksia. Toistaiseksi ensimmäistäkään yhteistuotantolaitosta ei ole suljettu, mutta uusienkaan rakentaminen ei innosta energiayhtiöitä. Syynä on sähköntuotannon arvon romahtaminen. Vielä vuonna 2010 suomalaisen sähköntuotannon arvoksi laskettiin lähes 4,5 miljardia euroa — viime vuonna enää reilut kaksi miljardia. Siksi vanhenevat yhteistuotantolaitokset lähes poikkeuksetta on tarkoitus korvata pelkkää kaukolämpöä tuottavilla laitoksilla.

Leskelän mielestä kehitys ei lupaa hyvää suomalaiselle energiajärjestelmälle. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiaraaka-aineiden käytön kannalta taloudellista, mutta yhteistuotantolaitosten sähkösaaliista on suurta apua myös kylmän talven huippukulutustilanteiden aikana. Silloin laitokset puskevat luonnostaan täydellä teholla kaukolämpöä kiinteistöjä varten, jolloin sähköä syntyy samalla vaivalla helposti.

Pelkkää sähköä tuottavien lauhdevoimalaitosten määrä vähenee vääjäämättä. Viime vuosien aikana lauhdelaitosten käyttö on vaihdellut voimakkaasti markkinatilanteen mukaan. Niiden merkitys on korostunut hintapuskurina, mikä on osaltaan hillinnyt markkinahinnan nousua. Todennäköisesti osa laudelaitoksista siirretään reservikäyttöön.

Sähkövuosi 2016 -aineistoon voi tarkemmin tutustua täällä.

Kuva Scanstockphoto ja Olli Häkämies