— Tehotasapaino oli huippukulutuksen aikana markkinoiden varassa, mutta yhteispohjoismaiset markkinat osoittivat toimivuutensa, toteaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

Sähköenergian verollinen hinta (=kokonaishinta) nousi viime vuonna kerrostalossa asuvalla 2,3 prosenttia ja 18 000 kilowattituntia sähköä vuosittain käyttävässä omakotitalossa 3,5 prosenttia. Tämä selviää Energiaviraston keräämästä tuoreesta tilastosta. Hinnat ovat toimitusvelvollisuushintoja.

Sähkön siirtohinta sen sijaan nousi sähköenergiaa reippaammin. Kerrostaloasukas maksoi sähkön siirrosta 7,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja omakotitalossa asuva 6,3 prosenttia. Siirtohintojen nousu oli inflaatiota suurempaa. Siirtohintojen korotuksille on kuitenkin selityksensä.

— Sähkön siirtoverkkoihin tehdään suuria toimitusvarmuutta parantavia investointeja, jotka nostavat sähkön siirtohintaa, Simo Nurmi kertoo.

Tukkusähkö kallistui

Sähköenergian tukkuhinta oli viime vuonna loivassa nousussa kaikissa Pohjoismaissa. Tämä heijastuu yleiseen sähköenergian kallistumiseen. Ruotsista ja Norjasta oli saatavilla aikaisempaa vähemmän edullista vesivoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Viime vuosi olikin pohjoismaisen vesivoiman osalta normaali verrattuna vuoteen 2015, jolloin runsaat sateet tuottivat tavanomaista enemmän edullista vesisähköä pohjoismaisille markkinoille.

Myös kivihiilen ja maakaasun hinnat kääntyivät viime vuonna loivaan nousuun. Tämä nostaa kivihiiltä ja maakaasua polttoaineena käyttävien voimalaitoksien tuottaman sähkön hintaa. Päästöoikeuksien hinta sen sijaan pysyi alhaisena — yksi hiilidioksiditonni maksoi keskimäärin 3—6 euroa.

— Päästöoikeuksien hinta ei vaikuttanut sähkön hintaan. Päästöoikeuksista on ylitarjontaa. Samalla valtion saamat huutokauppatulot päästöoikeuksien myymisestä ovat romahtaneet, Nurmi huomauttaa.

Syöttötariffi ei vaikuta hintaan

Sähkön syöttötariffitukea maksettiin viime vuonna 170 miljoonaa euroa, kun vuonna 2013 sitä maksettiin vajaat 60 miljoonaa euroa. Nurmi kuitenkin huomauttaa, että syöttötariffikustannukset eivät nosta sähkön hintaa.

— Syöttötariffi maksetaan valtion budjetista.

Syöttötariffien avulla markkinoille tuotettu sähkö päinvastoin painaa yleistä hintatasoa alaspäin — syöttötariffisähkö lisää tarjontaa markkinoilla. Viime vuonna syöttötariffituen avittamana markkinoille tuotettiin Suomessa 2,3 terawattituntia tuulisähköä ja 2 terawattituntia metsähakkeella tuotettua sähköä.

Markkinat toimivat — siirtoyhteyksiä lisää

Simo Nurmen mielestä pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat hyvin — mikäli mittarina käytetään aluehintojen yhtenäisyyttä pohjoismaisilla markkinoilla. Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin aluehinta oli sama 70 prosenttia ajasta. Yleensä Suomen aluehinta pyrkii erkanemaan muiden pohjoismaisen aluehinnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkö maksaa silloin enemmän Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Takavuosina sähkö maksoi Suomessa suurimman osan ajasta enemmän kuin muissa maissa — vuonna 2015 puolet ajasta.

Hyvin toimivilla yhteismarkkinoilla alueiden välillä ei ole hintaeroja. Yleensä hinta-alue-erot johtuvat sähkön siirtoverkon puutteista: verkot eivät kykene kaikkina ainoina välittämään kysyntää vastaavaa määrää sähköä jollekin alueelle. Tämän seurauksena sähkön hinta alueella nousee. Ongelma ratkeaa rakentamalla uusia siirtojohtoja.

Viime vuonna Suomen ja Ruotsin välisten aluehintaerojen tasaantuminen johtui kuitenkin siitä, että ruotsalainen tukkusähkö kallistui. Tämä ei kuitenkaan poistaa kapasiteettiongelmaa Suomen ja Ruotsin välisissä siirtoyhteyksissä. Nurmi onkin ilahtunut siitä, että Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat päättäneet rakentaa uuden siirtoyhteyden maiden väliselle rajalle pohjoiseen.

Voimalaitokset toimivat hyvin

— Voimalaitokset ovat Suomessa hyvässä kunnossa, eli ne toimivat hyvin kaikissa olosuhteissa. Tämä vaikuttaa positiivisesti yhteismarkkinoiden toimintaan.

Markkinat osoittivat muullakin tavalla toimivuutensa viime talvena. Korkeimmillaan Suomessa tarvittiin viime talvena tehoa 15 100 megawattia. Silloin kotimaista kapasiteettia oli käytettävissä 11 700 megawattia. Uupumaan jäi 3 400 megawatin teho, mutta rajojen takaa kapasiteettia oli samaan aikaan saatavilla 5 100 megawattia.

— Tehotasapaino oli huippukulutuksen aikana markkinoiden varassa, mutta yhteispohjoismaiset markkinat osoittivat toimivuutensa.

Nurmen mielestä pohjoismainen järjestelmä on sopivalla tavalla tasapainossa.

Tästä huolimatta Nurmi on hieman huolissaan. Suomessa vuotuinen kulutushuippu on kasvussa, mutta huippukulutuksen aikana käytettävissä olevan kotimaisen kapasiteetin määrä on laskenut tasaisesti vuosi vuodelta. Kun investointi kotimaisiin voimalaitoksiin ei kannata, kasvaa sähkön tuonti.

— Sähköntuonnin ennätys meni rikki 5.1.2017. Silloin yhden tunnin aikana Suomeen tuotiin sähköä 4 750 megawattituntia. Tämä oli noin 35 prosenttia Suomen tuon hetken kulutuksesta.

— Sähköä kannattaa tietenkin ostaa aina sieltä, mistä sitä edullisimmin saa. Tästä huolimatta olen hieman huolissani siitä, että suomalaisilta markkinoilta poistuvia sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia on aikomus korvata pelkkää kaukolämpöä tuottavilla laitoksilla.

Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen sähkö on yhä edullista. Vanhoista läntisistä teollisuusmaista vain Norjassa ja Islannissa sähkön kokonaishinta on edullisempi kuin Suomessa. Muut Suomessa edullisempaa sähköä tarjoavat maat ovat entisiä Itä-Euroopan maita.