Suomalaisten metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmasta eli hiilinieluvaikutus kasvaa jatkuvasti, vaikka puuta käytettäisiin nykyistä enemmän. Puuston kasvu vain kiihtyy ilmaston lämpenemisen ja metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi.

Nuori kasvava metsä sitoo hiilidioksidia enemmän kun vanha hitaasti kasvava metsä — metsien käyttö nuorentaa puustoa ja samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia paranee. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mielestä hiilen varastointi vanhoihin metsiin on päinvastoin riski. Ikääntynyt metsä on nuorta metsää alttiimpaa myrsky- ja hyönteistuhoille, jolloin vanha metsä voi helposti muuttua hiilinielusta hallitsemattomaksi päästölähteeksi.

Jalostettu puu on hiilivarasto niin kauan kuin jalostettua puutuotetta käytetään, tutkijat muistuttavat. Metsäteollisuuden jalostamat tuotteet saattavat olla kymmeniä vuosia hiilivarastoina. Puun ominaisuus hiilivarastona ei siis katoa, vaikka puu hakataan metsästä.

Metsäraaka-aineen jalostamisella voidaan myös vaikuttaa hiilivarastoihin. Jos suomalainen sellu jalostettaisiin paperin sijasta tekstiilikuiduksi, säilyisi kuidusta valmistettu vaate hiilivarastona vuosia — pidempään kuin paperi. Sahateollisuuden valmistamat puutuotteet ovat myös pitkäaikaisia hiilivarastoja — puun sitoma hiilidioksidi vapautuu ilmaan vasta silloin, kun käytössä rähjääntynyt huonekalu poltetaan.

— Noin puolet Suomen energiantuotannon fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamista hiilipäästöistä sitoutuu vuosittain puiden kasvuun, metsämaahan ja puutuotteisiin. Tällä hetkellä metsä ja maankäyttö ovat ainoita tapoja sitoa hiilipäästöjä, tutkijat huomauttavat.

Puunkäyttöä voidaan lisätä

Tutkijoiden mielestä Suomi saavuttaa Pariisin ilmastokokouksessa sovitut tavoitteet, mikäli metsiin perustuva biotalous toimii hyvin. Puupohjaisen materiaalin kierto on tässä kuviossa avainasemassa. Samalla on muistettava kehittää metsien hoito- ja hyödyntämistapoja.

Suomalaisissa metsissä kasvaa runkopuuta vuosittain yli sata miljoonaa kuutiometriä. Tästä riittää raaka-ainetta suomalaisille biojalostamoille ja energiayhtiöille, vaikka maailmanlaajuisesti biomassoilla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa vain pieni osa. Suomelle metsien merkitys on kuitenkin valtava, kun siirrytään fossiilisten raaka-aineiden käytöstä biotalouteen.

Hyvä hoito varmistaa hiilensidonnan

Kun metsät tuottavat omistajilleen tuloja, ovat omistajat myös halukkaita panostamaan metsien hoitoon. Hyvin hoidettu metsä taas kasvaa paremmin ja sitoo hiilidioksidia enemmän kuin huonosti hoidettu metsä.

Hyvin hoidettu metsä selviää myös ilmastonmuutoksesta ehjin nahoin helpommin kuin rapakuntoinen metsä. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu heikentävän metsien terveydentilaa — esimerkiksi tuhohyönteisten määrä voi kasvaa ja pohjoiseen voi ilmaantua aikaisemmin tuntemattomia vieraslajeja suomalaisia puita järsimään. Tutkijoiden mielestä hyvällä metsänhoidolla voidaan varautua ja jopa välttyä tuholaisten ja vieraiden lajien aiheuttamilta ongelmilta.

Politiikkatoimia tarvitaan

Suomen siis kannattaa lisätä merkittävästi puubiomassan tuotantoa ja käyttöä, tutkijat toteavat. Metsien kasvava ja kestävä käyttö edellyttävät kuitenkin metsänhoidon ja –käytön kehittämistä.

Metsien käytön ilmastovaikutuksia on syytä tutkia nykyistä enemmän puun kasvun ja tuotteiden koko elinkaaren ajalta. Monet puusta valmistetut tuotteet ovat käytössä erittäin kauan — parhaimmillaan ne ovat hyvin pitkäikäisiä hiilivarastoja. Tätä ei tunneta riittävän hyvin.

Politiikkatoimien avulla voidaan tukea metsien kasvatus- ja käyttötapoja. Tutkijoiden mielestä olisi jopa hyväksi yhdistää useita eri politiikkatoimia. Kansantalouden kannalta tällä on myönteisiä vaikutuksia, kun suomalaiselle metsäosaamiselle syntyy kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Osaaminen olisi nähtävä kuitenkin laajasti — taimien istuttamisesta puuenergian käyttöön liittyvänä polttotekniikan osaamisena.

Luonnonvarakeskuksen Policy Brief –asiakirjan ovat kirjoittaneet Antti Asiakainen, Taneli Kolström, Johanna Buchert, Hannu Ilvesniemi ja Jarkko Hantula. Asiakirjan voi ladata omalle koneelleen täältä.

Kuva: Scanstockphoto