Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori, Lahti Energian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ratia ja Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara allekirjoittivat 9.6.2016 lainasopimuksen.

Euroopan investointipankki EIB rahoittaa 75 miljoonalla eurolla Lahti Energian uuden voimalaitoksen rakentamista. Uusi laitos korvaa vanhan kivihiiltä käyttävän laitoksen.

— Euroopan investointipankki tarjosi kustannustehokkaan tavan rahoittaa laitoksen rakentamista. EIB:n laina muodostaa huomattavan osan hankkeen rahoituksesta, kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara.

— Energia on Euroopan investointipankille aina tärkeällä sijalla, toteaa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori.

— Uusiutuva energia on avainasemassa ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Lahden sitoutuminen uusiutuvan energian käyttöön ansaitsee erityiskiitoksen.

Euroopan investointipankki (EIB) on Euroopan unionin jäsenvaltioiden omistama pitkäaikaisia lainoja myöntävä rahoituslaitos. Se tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta osana EU:n politiikan tavoitteiden toteuttamista. Vuonna 2015 pankki myönsi yli 1,6 miljardin euron arvosta lainoja suomalaisille yrityksille.

Parasta mahdollista tekniikkaa

Lahti Energian uuden voimalaitoksen polttoaineeksi on valittu sertifioitu energiakäyttöön tarkoitettu metsäbiomassa, jota laitos voi hyödyntää sataprosenttisesti. Kymijärvi III –nimen saava laitos rakennetaan uudella ympäristöystävällisellä konseptilla, joka täyttää myös tuloillaan olevat uudet EU-säädökset.

Laitoksessa hyödynnetään parasta mahdollista saatavilla olevaa teknologiaa (BAT). Laitos tuottaa vuosittain noin 780 gigawattituntia lämpöä Lahden alueen kaukolämpöverkkoon. Laitoksen savukaasut puhdistetaan lämmön talteenottolaitoksessa, mikä nostaa myös laitoksen hyötysuhdetta. Polttoprosessissa syntyvä tuhkaa taas kierrätetään ja hyödynnetään metsälannoitteena.

Uusi voimalaitos valmistuu vuoteen 2019 mennessä, jolloin se korvaa vanhan kivihiiltä käyttävän Kymijärvi I –nimisen voimalaitoksen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan vain kaukolämpöä 190 megawatin teholla tuottava yksikkö. Mikäli sähköntuotannon kilpailukyky paranee, voidaan uusi laitos muuntaa myöhemmin sähköä ja lämpöä tuottavaksi CHP-laitokseksi. CHP-laitoksena sen lämpöteho olisi 150 megawattia ja sähköntuotantoteho 50 megawattia.

Kuva: Aki Loponen/Loma Graphics