Hallitus keventää voimalaitoksissa käytettävän turpeen verotusta ja nostaa metsähakkeella tuotettavan sähkön tukea. Päätökset ovat osa hallituksen ensi vuoden talousarvioesitystä. Ensi vuonna turpeen verotus laskisi nykyisestä 4,9 eurosta megawattitunnilta 3,4 euroon. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki taas nousisi nykyisestä 13,3 eurosta megawattitunnilta noin 15,9 euroon. Muutokset on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa.

Turpeen käytön verotuksen keventämistä on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2016 alussa. Tavoitteena on, että turpeen energiakäytön verotaso palautettaisiin vuoden 2012 tasolle — 1,9 euroon megawattitunnilta. Samalla metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea korotettaisiin vastaavasti.

Ratkaisu vahvistaa kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Samalla kivihiilen käytön oletetaan vähenevän. Tämä vahvistaa Suomen kauppatasetta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kotimaisen metsähakkeen ja turpeen käytöllä on myös vaikutuksia työllisyyteen.

”Puuta riittää kaikille!”

Energiateollisuus ry on tyytyväinen hallituksen esitykseen, vaikka energiatoimialan mielestä turvevero olisi voitu laskea suoraan vuoden 2012 tasolle. Metsähakkeen tuelle mahdollisesti kaavaillut rajaukset sen sijaan närästävät. Rajauksia voimakkaasti lobannut metsäteollisuus haluaisi rajata metsähakkeelle myönnettävän tuen sen mukaan, minkälaisista rangoista sähköntuotannossa käytettävä metsähake on valmistettu. Metsäteollisuus on huolissaan siitä, että kuitupuuksi soveltuvaa ainespuuta saattaa päätyä voimalaitosten kattiloihin. Energiapuun kasvava kysyntä saattaa myös nostaa puunjalostuksessa käytettävän ainespuun hintaa.

Energiateollisuuden mielestä puuta riittää sekä metsäteollisuudelle että voimalaitosten kattiloissa poltettavaksi ilman metsässä tapahtuvaa erottelua ja tukien rajausta. Metsässä tapahtuva hakkuutähteiden syynääminen on työlästä ja lisää byrokratiaa — tämä voi jopa hillitä energiapuun kysyntää, jolloin voimalaitoksissa käytetään puun sijasta turvetta ja kivihiiltä.

Metsähakkeen tuen kohdentaminen rankakoon mukaan saattaa johtaa siihen, että energiapuulle syntyy useita hintaluokkia. Esimerkiksi kokonsa puolesta kuitupuuksi alun perin tarkoitettua puuta voidaan syystä tai toisesta hakettaa energiapuuksi, jolloin sillä olisi eri hinta kuin tuotantotuen piirissä olevalla metsähakkeella.

— Metsähakkeen tuen uusi kohdentaminen tai rajaus olisikin harkittava huolella, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa on samoilla linjoilla.

— Energia-alan yritykset on otettava mukaan metsähakkeen tukien rajausta koskevaan valmisteluun. Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

Riskinä komission aikaa vievä käsittely

Uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevat valtiontuet on aina vietävä EU-komission käsiteltäväksi (=notifikaatio). Tällä komissio haluaa estää sen, että valtiontuet eivät vääristä markkinoiden toimintaa.

Suomessa nyt käytössä oleva metsähakkeen tukia ja turpeen käytön verottamista koskeva järjestely on aikoinaan käsitelty komissiossa ja se on läpäissyt komission prässin. Komission tekemän linjauksen puitteissa Suomi voi muuttaa turpeen verotusta ja metsähakkeen tukia nyt ehdotetulla tavalla. Metsähakkeen tukien uusi kohdentaminen tai tukien rajaaminen metsäteollisuuden ehdottamalla tavalla sen sijaan saattaa johtaa komission uuteen käsittelyyn. Tämä on Energiateollisuus ry:n suuri huolenaihe.

— Jos tukiehdotus on vietävä EU-komission käsittelyyn, voi asian pureskelu komissiossa viedä pitkään ja lopputulos voi suomalaisten kannalta olla arvaamaton, Juha Naukkarinen huomauttaa.

Valtion tukien osalta EU-komissio onkin kiristänyt linjaansa sen jälkeen, kun se viimeksi käsitteli suomalaisten metsähaketukia koskevaa esitystä. Komission naulaamat uudet periaatteet voivat pahimmillaan heikentää nyt käytössä olevien tukijärjestelmien käytettävyyttä tai komissio voi asettaa aikaisempaa tiukempia rajauksia tukien käytölle.

Valtion tukien käsittely komissiossa voi pahimmillaan kestää useamman vuoden. Tämä lykkää tukien käyttöönottoa, koska komission käsittelyn aikana ei uutta tukijärjestelmää voi ottaa käyttöön.

Pöyry Oy on tutkinut metsähakkeen taloudellisten tukien vaikutuksia metsäteollisuuden käyttämän ainespuun hintaan puumarkkinoilla. Selvityksen mukaan metsähakkeen käytön taloudellisella tukemiselle ei ole ollut vaikutuksia ainespuun hintaan.

Työtä ja vähemmän päästöjä

— Metsähaketta pitäisi saada nyt nopeasti sähköä ja lämpöä tuottavien yritysten käyttöön, Juha Naukkarinen huomauttaa.

Tällä tavalla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Jyrki Peisa taas muistuttaa kotimaisen energian työllisyysvaikutuksista.

— Kotimaisen energian käyttö tarjoaa työtä. Työpaikkoja syntyisi nopeammin, mikäli hallituksen vuodeksi 2016 kaavailema turpeen veropäätös otettaisiin käyttöön jo ensin vuoden alussa.

Turveveroa ja metsähakkeen tukia koskevan esityksen valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että turveveron laskeminen nopeasti vuoden 2012 tasolle lisäisi kuitupuun polttamista voimalaitosten kattiloissa. Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori huomauttaa, että tällaisissa päätöksissä on tarkasteltava koko kansantaloutta.

— Meidän on otettava tasapainoisesti huomion teollisuuden, energiatoimialan ja metsäsektorin näkökulmat. Kotimaisen energian käyttö lisää työpaikkoja sekä investointeja, mutta samalla puun jalostusarvo on pidettävä mahdollisimman korkeana.

Metsähakkeen tuotantotukea koskevan lainsäädännön muutostyö on jo alkanut työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esityksen pitäisi valmistua ensi vuoden tammikuussa. Ministeriöstä arvioidaan, että tukijärjestelmään tehtävät muutokset on vietävä EU-komission käsiteltäväksi.

Valtiovarainministeriössä on laskettu, että järjestelmään tehtävät muutokset maksavat valtiolle ensi vuonna 11,8 miljoonaa euroa — samalla valtion verotulot laskisivat noin 12 miljoona euroa.

Hallitus päättää asiasta lopullisesti vuotta 2015 koskevissa budjettineuvotteluissa 17.11.2014, jonka jälkeen esitys viedään eduskunnan käsiteltäväksi.

Kuva: Scanstockphoto