– Syitä metsähakkeen käytön vähenemiselle on useita. Talouskasvun heikkous, sähkön alhainen hinta ja kysyntä sekä myös lämmön heikentynyt kysyntä normaalia lämpimämmän vuosisään johdosta, Energiateollisuus ry:n kaukolämpötoimialan johtaja Jari Kostama sanoo.

Käyttötavoitteet tuskin karkaavat

Viime vuonna julkaistussa kansallisessa metsäohjelmassa metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 10–12 miljoonaa kuutiometriä, mikä jäi näin ollen saavuttamatta. Nykyisessä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa käyttötavoite vuodelle 2020 on noin 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Kostama pitää valitettavana, ettei viime vuoden tavoitetta saavutettu. Mutta hän uskoo jatkotavoitteiden toteutumiseen, kunhan maan talous saadaan raiteilleen ja ennen kaikkea sähkön kysyntä kasvuun.

Metsähakkeen käytön kääntymistä kasvu-uralle siivittänee myös se, että ilmastotavoitteet edellyttävät energiayhtiöiltä polttoaineiden vaihtamista fossiilisista uusiutuviin.

Puu on merkittävin energialähde

Puupolttoaineet olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 merkittävin energialähde Suomessa reilun neljänneksen osuudella energian kokonaiskulutuksesta.

Energiasisällöllä mitattuna puuta käytettiin kaikkiaan 93 terawattituntia (TWh), josta lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 35 TWh, mustalipeän poltto 39 TWh, puun pienpoltto 16 TWh ja muut puupolttoaineet 2 TWh.

Kuva: Scanstockphoto