Metsät ovat suomalaisen energia- ja ilmastopolitiikan tärkein työrukkanen. Metsien kasvu sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasupäästöjä ja mahdollistaa uusiutuvan energian käytön. Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut kolmen erilaisen skenaarion avulla metsien käytön vaikutusta ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta myös metsävarantojen kehittymiseen. Selvitys on osa hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen strategian valmistelua.

Luonnonvarakeskuksen skenaariot ovat Perusskenaario, Politiikkaskenaario ja Suurimman mahdollisen kestävän hakkuupotentiaalin skenaario. Perusskenaarion mukaan metsäteollisuuden puun käyttö jatkuisi nykyiseen malliin. Ainespuuta hakattaisiin metsistä vuosittain noin 61 miljoonaa kuutiota aina vuoteen 2044 asti.

Metsän korjuun sivutuotteena syntyvää energiapuuta saataisiin skenaarion mukaan vuosittain 13,5 miljoonaa kuutiota — viime vuonna vastaava luku oli 7 miljoonaa kuutiota. Tämän lisäksi ainespuun jalostuksesta syntyy energiakäyttöön soveltuvaa puuraaka-ainetta — esimerkiksi sahanpurua ja kuorta. Skenaariossa ei ole arvioitu sen määrää, mutta viime vuonna sitä syntyi 9,1 miljoonaa kuutiota. Skenaarion mukaan kotitalouksissa metsäenergiaa kuluisi vuosittain kuusi miljoonaa kuutiota.

Politiikkaskenaariossa ainespuuta kerättäisiin metsistä aluksi perusskenaarion mukainen määrä, mutta vuoden 2025 jälkeen vuosittain noin 69 miljoonaa kuutiota vuoteen 2044 asti. Metsäenergian käyttö ei skenaarion mukaan kuitenkaan kasvaisi, vaikka ainespuun lisääntyvä käyttö nostaa myös energiankäyttöön soveltuvien sivutuotteiden määrää.

Suurin mahdollinen kestävä hakkuupotentiaali –skenaario tuottaisi ainespuuta vuosittain vajaat 78 miljoonaa kuutiota vuoteen 2024 asti ja tämän jälkeen vähän yli 79 miljoonaa kuutiota vuosittain aina vuoteen 2044 asti. Tässä skenaariossa metsän korjuun yhteydessä syntyvää metsähaketta käytettäisiin energiantuotannossa vuosittain noin 18 miljoonaa kuutiota.

Vuoteen 2014 verrattuna ainespuun käyttö kasvaisi perusskenaariossa 10 prosenttia, politiikkaskenaariossa 20 prosenttia ja suurimman mahdollisen kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa 40 prosenttia.

Puun määrä metsissä kasvaa

Puun määrä suomalaisissa metsissä kasvaa, vaikka metsäpinta-ala supistuu. Tämä johtuu siitä, että puiden tilavuus metsissä kasvaa — puiden tilavuus metsissä kasvaa myös kaikissa skenaariomalleissa.

Perusskenaarion mukaan metsissä kasvavien puiden tilavuus olisi 3020 miljoonaa kuutiota vuonna 2045, kun vuonna 2015 se oli 2437 miljoonaa kuutiota. Politiikkaskenaarion mukaan vastaava luku vuonna 2045 olisi 2845 miljoonaa kuutiota.

Suurimman mahdollisen kestävän hakkuupotentiaali –skenaarion mukaan metsistä hakattaisiin niin paljon puuta kuin sitä nykytietämyksen mukaan uskaltaa hakata. Tämänkin jälkeen puuston tilavuus vuonna 2045 olisi yhä 2458 miljoonaa kuutiota — hivenen enemmän kuin vuonna 2015.

Samalla Luonnonvarakeskuksen tutkijat muistuttavat, että metsien kasvuarvio skenaarioissa on ”konservatiivinen”. Kasvun oletetaan jatkuvan samalla tavalla kuin tähän asti on tapahtunut — ilmaston lämpenemisen tiedetään kuitenkin kiihdyttävän metsien kasvua.

Hiilinieluvaikutus säilyy

Kun puuston määrä kasvaa, sitoo kasvu aikaisempaa enemmän haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta metsien hakkaaminen pienentää hiilinieluvaikutusta. Puun jalostaminen keinutuoleiksi ja puutaloiksi kuitenkin sitoo hiilen puutuotteeseen sen koko elinkaaren ajaksi.

Perusskenaarion mukaan suomalaisten metsien hiilinieluvaikutus kasvaisi voimakkaasti metsien oletetusta käytöstä huolimatta. Politiikkaskenaariossa hiilinieluvaikutus aluksi laskisi vuosien 2025–2034 välisenä aikana, jolloin hakkuiden määrän arvioidaan kasvavan. Tämän jälkeen hiilinieluvaikutus taas kiihtyisi — uusi nuori metsä sitoo hiilidioksidia kasvuunsa enemmän kuin vanha metsä.

Suurin mahdollinen kestävän hakkuupotentiaalin –skenaario poikkeaa tältä osin muista skenaarioista. Tarkastelukauden alussa metsä olisi vain pieni nielu. Vuosien 2025–2034 välisenä aikana metsät muuttuisivat päästöjen lähteiksi, mutta tämän jälkeen uuden puuston kasvu palauttaisi metsän nieluksi — tosin vain pieneksi sellaiseksi.

”Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045” –selvitys on ladattavissa omalle koneelle täältä.

kuva Scanstockphoto