Metsät ovat yhä Suomen kansantalouden kivijalka. Metsäteollisuuden tuotannon arvo viime vuonna oli noin 20 miljardia euroa ja metsäperusteisen energian arvo noin kaksi miljardia euroa. Metsäkone- ja kuljetusyritykset taas keräsivät noin miljardin euron liikevaihdon viime vuonna metsäalan tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetuksista. Luontomatkailu ja metsäalan palvelusektori hyödyntävät myös suomalaisia metsiä.

Hallituksen juuri hyväksymä Suomen kansallinen metsästrategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Strategian avulla metsästetään kansantaloudellista kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja — hyvin tavanomaisia strategisia tavoitteita. Strategia paljastaa kuitenkin myös sen, miten radikaalisti suomalaisten suhde metsiin on muuttunut. Aikaisemmin metsät olivat lähinnä metsäteollisuuden raaka-ainevarasto, jonka käyttöä vahdittiin mustasukkaisesti. Uuden strategian mukaan metsät kuuluvat kaikille, myös puunhalaajille ja metsäenergian käytöstä haltioituneille energiayrityksille. Strategia haluaa edistää metsien aktiivista, kestävää ja — ennen kaikkea — monipuolista käyttöä.

Puupolttoaineet ovat nousseet öljytuotteiden ohi jo tärkeimmäksi energialähteeksi Suomessa — puupolttoaineiden osuus on noin 25 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin energiaa 54 terawattituntia vuonna 2013 ja puuta jalostavan teollisuuden jäteliemillä 38 terawattituntia.

Metsähakkeen osuus kiinteistä puupolttoaineista on vielä alle puolet. Metsähakkeen käyttö energiantuotannon raaka-aineena on kuitenkin kymmenkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana. Vauhtia on tarkoitus kiihdyttää vuotta 2020 kohti — kunhan tehdään ”toimintaa tukevia järkeviä poliittisia päätöksiä ja unohdetaan metsähakkeen energiakäyttöä rajoittavat ideat”, kuten energia-alan toimijat toteavat.

Energia-alan tavoitteena on tuottaa metsähakkeella 25 terawattituntia energiaa vuonna 2020 — tämä vastaa noin 13 miljoonaa kiintokuutiometriä metsähaketta vuosittain. Vuonna 2013 metsähaketta käytettiin vajaa yhdeksän miljoonaa kiintokuutiota — tällä tuotettiin reilut 17 terawattituntia energiaa.

Energia-alan investoinnit metsäenergian käytön lisäämiseksi näyttävät olevan kasvussa. Alan yritykset ovat ilmoittaneet investoivansa kuuteen metsäenergiaa käyttävään suureen sähköä ja lämpöä tuottavaan voimalaitokseen — lisäksi kymmeniä pienempiä metsäenergiaa hyödyntäviä lämpökeskuksia on tarkoitus rakentaa vuoteen 2020 mennessä. Toteutuessaan investointien arvo ylittää reilusti kaksi miljardia euroa. Valmistuessaan laitokset käyttävät vuosittain 5–6 miljoonaa kuutiometriä puuta ja metsähaketta.

Kansallinen metsästrategia toteutetaan yhdentoista erillisen hankkeen — hankesalkun — avulla. Niistä tärkeimpiä ovat puumarkkinoiden toiminnan edistäminen, sähköisten asiakas- ja tietopalveluiden kehittäminen ja talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen.

Suomen kansallisen metsästrategia –asiakirjan voi kokonaisuudessaan ladata täältä.

Metsästrategian hankesalkku — 11 hyvää hanketta

1. Tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut
2.Metsäalaa tukeva kaavoitus
3. Uudistuvan metsäalan tilastointi
4. Aktiivisen metsätalouden, puun markkinoille tulon ja metsänomistusrakenteen kehittäminen
5. Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä ja resurssitehokas metsänhoito
6. Metsäalan tutkimusstrategia
7. Metsäalaa tukeva liikenneinfrastruktuuri
8. Uudet työelämän ja koulutuksen yhteistyön toimintamallit
9. Talousmetsien luonnonhoito
10. Muut kuin puuntuotannolliset ekosysteemipalvelut – turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen
11. Suomalaisten metsien arvostus

Kuva: Scanstockphoto