Oma nimeni päätyi YLE:n MOT.:n artikkeliin, kun Yle selvitti salaisten vieraslistojen perusteella sitä, ketkä vierailevat eduskunnassa usein. MOT:n juttu löytyy täältä.

Eduskunnan toiminta on varsin hupaisaa. On vaikeaa ymmärtää miksi eduskunta on mennyt sekaisin siitä, että ihmiset näkisivät keitä kansanedustajat tapaavat tai keitä lainvalmistelussa kuullaan. Toivottavasti eduskunnassa ymmärretään, että he ovat itse soppansa suolanneet. Toivottavasti edustajat ymmärtävät myös sen, miltä kansanvalta näyttää ulospäin — nyt on syntynyt kuva, että eduskunnassa säädetään lakeja, joita ei olla valmiita noudattamaan. Sen lisäksi on annettu vaikutelma, että homma olisi jotenkin hämärää. Tämä jos mikä toimittajia kiinnostaa. Ymmärrän etteivät kansanedustajat halua taannehtivasti avata pientä osaa kalentereistaan. Syntyisi helposti yhdenlainen ja usein vääristynyt kuva yksittäisten edustajien toiminnasta. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi asiaa edelleen vatvotaan eikä listoja saada julkiseksi tästä eteenpäin — samalla voisi kertoa kansalle, että edustajat tapaavat ihmisiä myös eduskunnan ulkopuolella.

Hymyni vain leventyi, kun löysin itseni tuosta tutkivan journalismin tuotoksesta vierailtuani kolme kertaa eduskunnassa viime maaliskuun aikana. Itse vastaan Energiateollisuus ry:ssä energiantuotantoon ja käyttöön liittyvistä tuista ja veroista. Molemmat ovat keskeisiä energiayritysten toimintaan, niiden asiakkaisiin sekä yhteiskuntaan vaikuttavia teemoja. Olen luonnollisesti näissä asioissa käynyt kuultavana eduskunnassa. Lisäksi olen tavannut yksittäisiä näistä aiheista kiinnostuneita kansanedustajia myös eduskunnassa. Tämä on minun työtäni. Itselleni myös sopii hyvin, että tapaamani edustajat kertovat julkisuuteen, jos ovat minua tavanneet.

Järjestöjen näkemysten kuuleminen on osa demokratiaa ja itse koen olevani demokratian väline ja palvelija. Tuotan ja välitän tietoa siitä, miltä toimintaympäristö ja poliitikkojen tekemät aloitteet näyttävät energiayritysten ja näiden asiakkaiden näkökulmasta. Olisi varsin kummallista, jos näin ei toimittaisi. Me elinkeinoelämän edustajat olemme epäonnistuneet kertomaan oman roolimme osana demokratiamoottoria suurelle yleisölle. Tapaamilleni kansanedustajille roolini on kuitenkin selvä.

Median kouhotusta aiheen ympärillä ymmärrän ja nauran samalla. Sen mitä eduskunnassa tapahtuu, voi päätellä helpommin ja varmemmin kuin katselemalla ja analysoimalla vieraslistoja. Eduskunnassa keskustellaan lainsäädännöstä, hallituksen eduskunnalle antamista tiedonannoista ja politiikasta. Viime maaliskuussa mm. energia- ja ilmastostrategiaa käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa, joten siitä puhuttiin myös minun kanssani. Energiateollisuuden näkemykset aiheesta ovat julkisia.

Huonommallakin medialukutaidolla ymmärtää, että eduskunta on vain yksi paikka tavata ja pitää yhteyttä poliitikkojen ja elinkeinoelämän välillä. Nykyaikaiseen kahdenväliseen tiedonvälitykseen kuuluvat ainakin sosiaalinen media, puhelin, sähköposti, tapaamiset eduskuntatalon ulkopuolella ja erilaiset tilaisuudet. Sillä, että eduskunnan vieraslistat julkistetaan, ei kuitenkaan välitetä oikeaa kuvaa siitä, keitä kansanedustajat kuuntelevat. Tämänkin uskon toimittajienkin tietävän. Name and shame listojen kärttämisen sijaan toivoisin tutkivaa journalismia itse asiasta.

Eduskunta on omalla vitkastelullaan ja toiminnallaan ärsyttänyt toimittajia sekä kansalaisia. Toimittajat tekevät työtään ja haastavat päätöksentekijöitä — näin kuuluukin olla. Itseni täytyy katsoa peiliin ja pohtia, miten olisin avoimemmin ja paremmin median sekä päätöksentekijöiden käytettävissä. Kaikkien meidän pitää huomata, että yhteiskunta muuttuu avoimemmaksi vauhdilla ja samalla silti kunnioittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Antti Kohopää
kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Energiateollisuus ry:ssä