— Sähkö on ratkaisu moneen ilmastopolitiikan ongelmaan, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Hän esiintyi Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa Lahdessa 16.5.2019.

Lähitulevaisuudessa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tapahtuu suuria. Tuulivoimalaitosten kapasiteetti vähintään kaksinkertaistuu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Samantapaisia asioita tapahtuu myös Euroopan unionin alueella: sähköntuotannon investoinnit kohdistuvat lähes yksinomaan päästöttömiin tuotantomuotoihin. Niistäkin puolet on tuulivoimainvestointeja.

— Tuulivoimarakentaminen asettaa haasteita kantaverkkotoiminnalle. Parhaat tuulivoiman tuotantoalueet sijaitsevat pohjoisessa, mutta sähköä tarvitaan etelässä. Tämä tarkoittaa sitä, että kantaverkkoyhteyksiä on rakennettava lisää pohjoisesta etelään, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

— Tilanne on sama sekä Suomessa että Ruotsissa. Toisaalta osa Pohjois-Ruotsissa tuotetusta tuulisähköstä käytetään Suomessa. Tätä varten tarvitaan myös rajat ylittäviä riittävän tehokkaita siirtoyhteyksiä.

Tutkajärjestelmä kaipaa uudistamista

Suomessa kantaverkkoa vahvistetaan jo nyt tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Ruotsin ja Suomen välille rakennetaan pohjoisen rajan ylittävä uusi 800 megawatin tehoinen rajajohto. Perämeren kohdalta maat yhdistävä FennoScan1-merikaapeli ehkä uusitaan myös jossain vaiheessa.

Suomen sisällä on jo rakennettu melko uusi pohjois-eteläsuuntainen Järvilinja. Sen kautta virtaa sähköä 700 megawatin teholla Oulusta Lappeenrantaan. Lisäksi tekeillä on Oulusta Petäjävedelle ulottuva 700 megawatin tehoinen siirtoyhteys.

Sihvonen-Punkka toivoisi uusien tuulivoimalaitosten sijoittuvan maantieteellisesti tasaisemmin. Itä-Suomeen ja Etelä-Suomeen ei rakenneta juuri lainkaan uusia tuulivoimalaitoksia. Rakentaminen painottuu Pohjanmaalle ja länsirannikolle.

Itä-Suomessa tuulivoimalaitokset häiritsevät puolustusvoiminen tutkajärjestelmän toimintaa. Tämä rajoittaa tuulivoimalaitosten rakentamista.

— Toivottavasti uuteen hallitusohjelmaan tehdään kirjaus sellaisen tutkajärjestelmän hankkimisesta, jota tuulivoimalaitokset eivät häiritse, Sihvonen-Punkka toteaa.

Riittävätkö joustot?

Sihvonen-Punkka muistuttaa, että sähkö on monessa tapauksessa ratkaisu ilmastopolitiikan ongelmiin.

— Sähköä voidaan tuottaa puhtaasti, päästökauppa kontrolloi sähköntuotannon päästöjä ja sähköllä voidaan korvata ilmaston kannalta haitallista energian käyttöä. Päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästöt ovat vielä ongelma, mutta sähkö voi olla sielläkin ratkaisu.

Taakanjakosektorin suurimpia päästelijöitä ovat liikenne, kiinteistöjen lämmitys ja maatalous.

Sihvonen-Punkan mielestä sähköjärjestelmään kohdistuu monia muutospaineita. Kun vaihtelevan sähköntuotannon määrä kasvaa, korostuu säätösähkön ja kulutusjoustojen rooli.

— Mikä on loppujen lopuksi sähkön tarve tulevaisuudessa? Ainakin sähkönkäyttö kasvaa, mutta kuinka paljon. Vuonna 2016 huippukulutuksen aikana sähkötehoa tarvittiin Suomessa 15 100 megawattia. Omasta takaa tehoa on tällä hetkellä käytettävissä noin 12 000 megawattia.

— Valmistuessaan Olkiluoto 3 tuo markkinoille uutta sähkötehoa. Lisäksi Suomeen kaavaillut tuulivoimahankkeet voivat tuottaa parhaimmillaan jopa 15 000 megawattia uutta kapasiteettia, mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat.

Sihvonen-Punkka kuitenkin muistuttaa, että samalla kilpailukykynsä menettäneitä voimalaitoksia suljetaan eikä fossiilisten polttoaineiden tai turpeen käytön varaan voi enää rakentaa.

Tosin sähkömarkkinoiden kehittyminen ja sähkömarkkinakytkentöjen laajentuminen tehostavat yhteismarkkinoilta saatavan kapasiteetin käyttöä. Sihvonen-Punkka ennustaa, että markkinoilla tapahtuu suuri murros, kun päivän sisäiset markkinat toteutuvat laajasti.

— Oleellista markkinoiden toimivuuden kannalta on se, miten verkkoja kehitetään, miten voimajärjestelmää käytetään ja minkälaisiksi markkinasäännöt muodostuvat.

Asta Sihvonen-Punkan kriittiset havainnot

• Ydinvoima on päästötön sähköntuotantomuoto, mutta sillä ei voi säätää vaihtelevien tuotantomuotojen aiheuttamia vajeita
• Suomalainen vesivoima on ylivertainen säätövoiman lähde, jolla katetaan tällä hetkellä 80–90 prosenttia suomalaisesta säätövoiman tarpeesta
• Rajat ylittävät siirtoyhteydet tarjoavat suomalaiselle sähköjärjestelmälle 5000 megawatin tehon
• Sähköautot ja sähkölämmitysjärjestelmät ovat tulevaisuudessa merkittäviä kulutusjoustomuotoja

teksti Petri Sallinen