Erilaiset ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat kiihdyttäneet suomalaisten metsien kasvua 1970-luvulta lähtien. Kivennäismailla kasvu on kiihtynyt keskimäärin 0,7 kuutiometriä hehtaaria kohti.

Ilmaston lämpenemisen lisäksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ja typpilaskeumien lisääntyminen kiihdyttävät metsien kasvua. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut tasaisesti 1970-luvulta asti aina 2010-luvulle. Typpilaskeumassa ei sen sijaan ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen onkin tärkein metsien kasvua lisäävä ympäristötekijä. Metsien kasvu kiihtyi erityisesti 1990-luvulla ja on jatkunut samanlaisena 2010-luvulla.

Eniten ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet metsien kasvua Pohjois-Suomen pohjoisosissa, jossa ympäristövaikutusten osuus kasvusta on 45 prosenttia — eteläisimmässä Suomessa vain 25 prosenttia.

Ympäristömuutokset selittävät vain osan

Metsien rakenteen muuttuminen lisää myös metsien kasvua. Tutkimuksen mukaan metsien tihentyminen ja rakenteen muuttuminen lisäävät kasvua selvästi enemmän kuin ilmaston lämpeneminen tai muut ympäristömuutokset

Lähtötilanne metsissä metsien rakenteen osalta ei kuitenkaan ollut kovin hyvä tutkimusajankohdan alussa — 1900-luvun alkuvuosina. Tutkimuksen mukaan juuri metsien heikko tila 1900-luvun alussa selittää suurimmaksi osaksi metsien tihentymisen ja rakenteen muuttumisen vaikutusten suurta painoarvoa tilastollisessa tutkimuksessa.

Ensimmäisissä metsäinventaarioissa 1900-luvun alussa parhaat kasvupaikat olivat kaskeamisen ja metsälaiduntamisen kuluttamia. Myös tervanpolton ja harsinnan vaikutukset näkyivät tuolloin metsissä. Asetelma muuttui oleellisesti vasta 1960-luvulla, kun metsänhoidon tehostamisella haluttiin määrätietoisesti turvata teollisuuden puunsaanti.

Ympäristötekijöiden vaikutuksia puuston kasvuun on tutkittu Suomessa jo yli sata vuotta. Tutkimuksessa ympäristönmuutosten osuutta metsien kasvun kiihtymiseen selvitettiin valtakunnallisen metsäinventointiaineiston (VMI) avulla. Tilastollisessa analyysissä poistettiin metsien tiheyden, puun koon, hakkuiden, puulajin ja metsikön perustamistavan vaikutus puun kasvuun. Turvemaat sekä soistuneet ja ojitetut metsät rajattiin aineiston ulkopuolelle.

Forest Ecology and Management -sarjassa julkaistuun tutkimukseen voi tutustua täällä. mukaan ilmaston lämpeneminen on ollut tärkein kasvun muutokseen vaikuttanut ympäristötekijä.

Kuva Scanstockphoto