Kaukolampöpaneeli keskusteli kaukolämmön tulevaisuuden haasteista Oulussa Kaukolämpöpäivillä 26.—27.8.2015.

Hallituksen kaavailema kaukolämmön tuotannon hiilidioksidiveron kiristäminen nostaa toteutuessaan useiden kaukolämpöyhtiöiden myymän lämmön hintaa. Vuokra-asuntoja hallinnoivan oululaisen Sivakka-yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä on erityisen huolissaan asumiskustannusten noususta — asumiskustannukset nousevat pian nopeammin kuin kansalaisten ostovoima.

— Asuntojen lämmitys on toiseksi suurin kustannuserä Sivakka-yhtymälle heti korjausrakentamisen jälkeen. Vuokria on nostettava, mikäli asuntojen lämmitys kallistuu, Hätälä huomauttaa.

Uusi hiilidioksidivero kohdistuu toteutuessaan vain fossiilisia polttoaineita käyttävään kaukolämmön tuotantoon. Tästä huolimatta kaukolämmön kilpailukyvyn heikentyminen ylipäätään huolettaa alan toimijoita.

Turvetta kaukolämpöyrityksille toimittava Heikki Juntunen kaipaa kipeästi uusien turvealueiden käyttöönottoa. Samalla turpeen käytölle asetettu haittavero olisi syytä poistaa.

— Kylmä ja kostea kesä vaikeuttivat turpeennostoa. Tänä vuonna aikaa oli vain kuukausi nostaa turvetta seuraavan vuoden tarpeisiin. Tilanne on ajanut monet turveyrittäjät ahtaalle, Juntunen kertoo.

Kemin Energia Oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari haluaisi myös parantaa turpeen käyttömahdollisuuksia energia-alalla. Tähän tarvitaan valtion apua.

— Suomessa vain 0,6 prosenttia suoalueista on turveteollisuuden käytössä, vaikka suomalaisen turpeen energia-arvo on yhtä suuri kuin Norjan öljy- ja maakaasuvarannot yhteensä.

Peurasaari ihmettelee, miksi kotimaista lähienergiaa ei voida hyödyntää paremmin.

Kaikki kaukolämpöpaneeliin osallistuneet keskustelijat kaipasivat valtiolta pitkäjänteisyyttä mm. bioenergian käytön vero-ohjaukseen. Kaukolämpöyritykset tekevät investointeja vuosikymmeniksi eteenpäin — siksi luvatut verolinjaukset eivät saisi muuttua hallituksen tai ministerin vaihtuessa. Viidenkään vuoden varmuus politiikan ja verotuksen suunnasta ei ole panelistien mielestä riittävästi silloin, kun on kyse miljoonainvestoinneista.

Maineongelma — tuotetta ei tunnisteta

Kaukolämpöalan ongelmana on heikko tuotetuntemus asiakkaiden keskuudessa. Kaukolämmitys herättää yleensä asiakkaan huomion vasta ongelmatilanteissa — silloin, kun lämpöä tai lämmintä vettä ei ole saatavilla.

Sivakka-yhtymän toimitusjohtaja Raimo Hätälä kuitenkin pitää kaukolämmityksen hyötyjä selkeinä — kaukolämmitys on helppo ratkaisu asumispalveluita tarjoavalle yritykselle.

— Asukkaat eivät yleensä halua olla tekemisissä lämmitykseen liittyvien teknisten asioiden kanssa. Tärkeintä on vain se, mitä hanasta tulee.

Erityisen tärkeänä Hätilä pitää kaukolämmön hyvää toimitusvarmuutta. Toinen vahvuus on paikallisuus, jolloin kaukolämmön toimittaja on lähellä.

Pohjois-Pohjanmaalla turve on tärkeä kaukolämmön tuotannon raaka-aine. Siksi turvetuotannon ympäristövastuullisuus puhutti panelisteja. Pohjois-Pohjanmaalla turpeen maine on muuta maata parempi.

— Turvetuotantoalueiden vesistöistä ja vesistöpäästöistä huolehtiminen ovat nykyisin kunnossa, toteaa turveyrittäjä Heikki Juntunen.

— 15-vuotias traktorikuskikin tietää, miten hyvin soiden ympäristöasiat hoidetaan. Tekemisen laatutaso on kasvanut yhä vastuullisemmaksi koko alalla.

Oulun Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kokko taas kertoo, että saostusaltaiden ja suojavyöhykkeiden rakentaminen on vähentänyt bioenergian paikallisia ympäristövaikutuksia huomattavasti.

Kaukolampöpaneeli keskusteli kaukolämmön tulevaisuuden haasteista Oulussa Kaukolämpöpäivillä 26.—27.8.2015. Paneeliin osallistuivat Oulu Energia Oy:n liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala, Sivakka-yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä, lämpöyrittäjä Mika Karppanen, turveyrittäjä Heikki Juntunen, Oulun Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kokko, L&T Biowatin metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila sekä Kemin Energia Oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.