ICT-asiantuntija, verkostosuunnittelija, työnjohtaja, sähköasentaja, verkostoasentaja, maastosuunnittelija — mm. näistä ammattilaisista on jatkuva pula energia-alan yrityksissä. Tuoreen osaamistarvekyselyn mukaan energia-alan rekrytointiongelmat ovat pahentuneet vuosi sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna. Kyselyyn vastanneista 104:stä yrityksestä 82 kertoo kohdanneensa rekrytointiongelmia.

Työmarkkinoilla ei ole riittävästi osaajia, jotta niistä riittäisi myös energia-alan yrityksille. Tämä on yleisin syy energiayhtiöiden rekrytointiongelmiin. Monesti energiayhtiöt kilpailevat samoista osaajista muiden toimialojen yritysten kanssa. Parhaat osaajat ovat jo töissä, eikä energia-ala luontaisesti houkuttele esimerkiksi IT-alan osaajia.

Palkkauksellakin voi olla jotain merkitystä. Muut toimialat kykenevät maksamaan korkeampaa palkkaa esimerkiksi IT-alan ja myyntialan ammattilaisille.

— Harvat osaajat tuntevat arvonsa ja erityisosaajat ovat kalliita Suomessa, toteaa eräs kyselyyn vastanneista energia-alan yrityksistä.

Eläköitymisen merkitys laskussa

Eläköityminen ja liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset ovat tärkeimmät syyt, jotka synnyttävät rekrytointitarpeita energia-alan yrityksissä. Vajaat 40 prosenttia vastanneista kertoo eläköitymisen aiheuttavan suurimmat rekrytointitarpeet ja 32 prosenttia ilmoittaa syyksi liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset. Muita syitä ovat energiamurros, joka on lyhyessä ajassa rusikoinut perinteistä toimialaa.

Eläköitymisen painoarvo rekrytointitoimia käynnistävänä tekijänä on kuitenkin heikentynyt. Vielä viime vuonna kyselyyn vastanneista 54 prosenttia ilmoitti sen tärkeimmäksi syyksi ryhtyä palkkaamaan uutta väkeä yritykseen — nyt näin sanoo enää 37 prosenttia vastanneista. Liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset ja energiamurros aiheuttavat jo lähes yhtä usein rekrytointitarpeita. Energiamurros pakottaa uudistumaan. Se tuo myös täysin uusia työtehtäviä yrityksiin.

Energia-alan imu ei riitä

Useamman vastaajan mielestä energia-alan vetovoima ei riitä synnyttämään riittävästi imua alalle. Sähköala ei vedä enää opiskelijoita samaan tapaan kuin ennen, toteaa eräs vastanneista. Vetovoiman lasku näkyy myös kesätyöntekijämäärien vähenemisenä.

— Kesätyöntekijäkyselyt ovat vähentyneet lähes olemattomiin ja useana kesänä olisi otettu useampikin, jos olisi ollut kysyjiä, huomauttaa eräs kyselyyn vastanneista.

Vastaajien mielestä energia-alan imagotyölle ja markkinoinnille olisi tarvetta. Alan houkuttelevuutta ja tunnettuutta pitäisi lisätä — positiivista mielikuvaakin voitaisiin korostaa. Energia-ala on esimerkiksi onnistunut hyvin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä: sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä ja kaukolämmön tuotannosta noin puolet. Muutos on tapahtunut nopeasti ja työssä on käytetty runsaasti modernia tekniikkaa. Modernin tekniikan vahva rooli näkyy muutoinkin energia-alan yrityksissä.

Kyselyn perusteella sähköalan ammatillinen koulutus vaatisi kunnianpalautuksen. Vastaajat huomauttavat, että esimerkiksi sähköasentajan opinnoissa keskitytään liiaksi sisäasennuksiin. Koulutus ei ota huomioon sähköverkkoyhtiöiden tarpeita, kun rakennetaan esimerkiksi sähköasemia, ilmajohtoverkkoja ja maakaapeleita.

Osa vastaajista kaipaa perusteellista remonttia energia-alan ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen sisältöä pitäisi tarkastella kriittisesti ja tutkia, miten se vastaa alan yritysten tarpeita. Vastauksien perusteella energia-alan ammatillisen koulutuksen laatukaan ei ole riittävän hyvää — esimerkiksi turvallisuusosaamisessa on puutteita.

— Hyvien ammattikoulusta valmistuvien nuorten määrä laskee koko ajan, toteaa eräs vastaajista.

Moni asia saattaisi korjaantua energia-alan yritysten ja oppilaitosten vuorovaikutusta lisäämällä. Koulutusohjelmia voitaisiin laatia yhdessä alan yritysten kanssa. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö lisäisi myös luontaista vuorovaikutusta nuorten — tulevien ammattilaisten — ja energiayritysten välillä. Osa vastaajista kuitenkin toteaa, että nuorten tavoittaminen on vaikeaa.

Hankaluuksiin on monta syytä

Pula osaajista on selvästi suurin syy energiayritysten rekrytointiongelmiin. 77 yritystä 104:stä tutkimukseen osallistuneesta yrityksestä kertoo sen tärkeimmäksi syyksi. Tämä on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin toteutetussa kyselyssä ja kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2017.

Toiseksi suurin syy rekrytointivaikeuksiin on hakijoiden liian vähäinen työkokemus. Tämän ilmoittaa syyksi 41 vastaajaa. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kolmanneksi merkittävin rekrytointia hankaloittava asia on puutteet hakijoiden erityisosaamisessa sekä riittämätön tai väärän alan koulutus.

Myös työpaikan sijainnilla tai kulkuyhteyksillä työpaikalle on merkitystä rekrytoinnin onnistumiselle. Energiayhtiöt toimivat kattavasti eri puolilla Suomea ja erityisesti maaseutuyhtiöillä on vaikeuksia saada uusia työntekijöitä muuttamaan paikkakunnalle.

KAINALOSSA

Kohtuullinen maksaja

Palkkaus on energia-alan osaamistarvekyselyn mukaan yksi este saada ammattitaitoista henkilökuntaa energiayhtiöihin. Viidennes kyselyyn vastanneista energiayhtiöistä nostaa muita toimialoja alhaisemmat palkat rekrytointiongelmien syyksi.

Minkälainen palkanmaksaja energiatoimiala oikeastaan on? Tätä voi selvittää teollisuustoimialojen palkkatilastojen avulla. Viime vuoden lopulla energia-alalla työskentelevän toimihenkilön kuukausipalkka oli keskimäärin 3525 euroa, kun muilla teollisuustoimialoilla se oli 3405 euroa. Ylempien toimihenkilöiden osalta energiayhtiöt maksoivat keskimäärin 5121 euroa kuukaudessa — muilla teollisuustoimialoilla vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkka oli keskimäärin 4988 euroa.

Ansiot ovat myös kehittyneet energia-alan eri ammattiryhmissä muita teollisuustoimialoja paremmin. Vuosien 2017–2018 välisenä aikana energia-alan työntekijöiden ansiokehitys oli 2,7 prosenttia. Kemianteollisuudessa se oli 2,3 prosenttia, teknologiateollisuudessa 1,8 prosenttia ja paperiteollisuudessa 1,7 prosenttia.

Energia-alan ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ansiokehitys on ollut samankaltaista. Toimihenkilöiden osalta vain paperiteollisuudessa työskentelevillä ansiokehitys on ollut hieman parempi kuin energia-alan yrityksissä.

Mistä siis johtuu se, että kyselyssä muita toimialoja alhaisempi palkkataso nousi yhdeksi rekrytointiongelmien syyksi. Palkka näyttäisi korostuvan lähinnä IT-osaajien ja myyntihenkilöstön rekrytoinneissa. Hyvistä IT-ammattilaisista ja myyntihenkilöistä kisaavat käytännössä kaikki suomalaiset yritykset — myös Keski-Eurooppa on houkutteleva kohde. Erityisesti peliyhtiöillä ja IT-taloilla on energia-alan yrityksiä huomattavasti paremmat mahdollisuudet käyttää palkkaa houkuttimena.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto