Suomalaisista energia-alan yrityksistä 58 prosenttia ilmoittaa kohdanneensa rekrytointivaikeuksia viimeisen vuoden aikana. Energiateollisuus ry:n kyselytutkimukseen vastasi 54 yritystä, joissa työskentelee yhteensä lähes 5000 työntekijää.

Eniten vaikeuksia on löytää sähköverkkojen rakentamisen suunnitteluun perehtyneitä henkilöitä, verkkoliiketoiminnan osaajia ja sähköverkkoasentajia. Myös tuulivoimatekniikkaan, aurinkosähköjärjestelmiin ja vesilaitostoimintaan perehtyneitä ammattilaisia tarvittaisiin enemmän.

Rekrytointivaikeudet ovat yleisimpiä sähköverkkotoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 43 prosenttia ilmoitti kokeneensa vaikeuksia löytää sähköverkkoalan ammattilaisia. Verkostourakointiin perehtyneitä ammattilaisia on myös niukalti tarjolla — 23 prosenttia vastanneista kertoi kohdanneensa hankaluuksia rekrytoinnissa. Sähkön tuotannossa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa rekrytointivaikeudet ovat yhtä suuria. Kaukolämpöalan ammattilaisten löytäminen on selvästi helpompaa. 

Liian vähän työkokemusta

Hakijoiden puutteellinen työkokemus oli yleisin rekrytointieste. Vastaajista 29 prosenttia kertoi tämän syyksi. Pula tietyn alan osaajista taas aiheutti 26 prosentin ilmoituksen mukaan rekrytointiongelman. Hakijoiden riittämätön tai vääränlainen koulutus oli kolmanneksi suurin este.

Vastaajien mielestä erikoisalan työmarkkinat ovat liian pienet Suomessa — ammattitaitoiset ja pätevät työntekijät saavat helposti töitä muualtakin Euroopasta. Suomessa taas yritykset joutuvat kilpailemaan samasta niukasta työvoimasta. Monesti erikoisalan osaajia ei ole vapailla markkinoilla eivätkä jo työelämässä mukana olevat ammattilaiset ole halukkaita vaihtamaan yrityksestä toiseen. Lisäksi energia-alan ammattilaisille on tyypillistä pätevyyden karttuminen vasta työkokemuksen ja pitkän työuran kautta.

Vastausten perusteella suomalainen koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan nopeasti kehittyvälle energia-alalle riittävän ammattitaitoista väkeä. Koulutusta ei kaikille osa-alueille ole edes saatavilla. Tällaisia uusia alueita ovat mm. aurinkosähköjärjestelmien asentaminen, pienjännitelaitteiden asentaminen ja niiden liitännät.

Kaikkiin energia-alan ammatteihin ei ole edes olemassa koulutusohjelmia, kyselytutkimuksen vastauksissa huomautetaan. Ammattikoulu antaa vain perusvalmiudet ja varsinainen oppiminen tapahtuu vasta työssä. Nykymuotoinen koulutus ei vastaajien mielestä ole aina oikean tasoista. Osa vastaajista kaipaa jo lopetettua teknikkokoulutusta, koska ”diplomi-insinöörikoulutus on liian teoreettista ja ammattikorkeakoulutus laadultaan huonoa”.

Tulevaisuus ei helpota tilannetta

Minkälaisia ammattilaisia energia-alan yritykset tarvitsevat seuraavien viiden vuoden aikana? Vastausten perusteella eniten kaivataan ylempiä toimihenkilöitä ja asiantuntijoita — tulevaisuudessa rekrytoivasta uudesta työvoimasta niiden osuus näyttäisi olevan 55 prosenttia. Toiseksi eniten palkattaisiin toimihenkilöitä (23 %) ja kolmanneksi eniten työntekijöitä (22 %).

Energiayhtiöiden rekrytointiongelmat eivät kuitenkaan näytä helpottuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Tulevaisuudessa arvioidaan tarvittavan osaamista, jonka palkkaaminen on ajoittain vaikeaa jo nyt. Asetelma on pakottanut lähes kaikki energia-alan yritykset ennakoimaan rekrytointitarpeitaan.

Toinen syy ennakoimiseen ja suunnitelmalliseen rekrytointiin on energia-alalla työskentelevien suhteellisen korkea keski-ikä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä rysäyksessä työmarkkinoilta poistuu suuri joukko energia-alan ammattilaisia. Samalla katoaa paljon osaamista. Energia-alalla työskentelevien keski-ikä on tällä hetkellä vähän yli 44 vuotta, mutta 50-vuotiaiden, 55-vuotiaiden ja 60-vuotiaiden osuus on muita teollisuuden aloja suhteellisesti suurempi.

Yleisesti ottaen energia-alan yritykset ovat hyvin tietoisia tulevista osaamistarpeistaan. Toimialalla tapahtuu jatkuvasti suuria muutoksia — vanha osaaminen ei enää riitä. Samalla energian rooli yhteiskunnassa vahvistuu ja sähkömarkkinalainsäädäntö ohjaa entistä tiukemmin esimerkiksi sähköverkkojen rakentamista; myrskyn kestävien sähköverkkojen rakentaminen jatkuu kiihkeänä aina vuoteen 2028 asti.

TAUSTAA

Näitä ammattilaisia tarvitaan

Sähkötekniikan moniosaajat ja sähköverkkosuunnittelijat ovat kysyttyä tavaraa lähivuosina energiayhtiöissä. Energiateollisuus ry:n rekrytointikyselyn mukaan yhden osaamisalueen hallinta ei enää riitä tulevaisuuden energia-ammattilaiselle. Kaikkea erikoisosaamista taas ei voi ostaa ulkopuolisilta alihankkijoilta, koska niiden toiminta keskittyy yhä enemmän metropolialueille — energiayhtiöt toimivat kuitenkin kaikkialla Suomessa.

Vastausten perusteella myös sähköverkkoasentajien tarve kasvaa. Vaikka ilmajohtoverkot siirtyvät maan alle, säilyvät ilmajohdot vielä pitkään haja-asutusalueilla — samaan aikaan ilmajohtoverkkojen rakentamiseen ja huoltamiseen erikoistuneet ammattilaiset siirtyvät sankoin joukoin eläkkeelle. Myös sähköverkkoliiketoiminnan ammattilaisia ja sähköverkkojen operointiin liittyviä tietotekniikan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Tuulivoimarakentamisen kasvu taas lisää tuulivoima-ammattilaisten kysyntää. Kaukolämpöalalla tarvitaan kaukolämpöverkkojen rakentajia ja kaukolämpöputkistojen hitsaajia. Vesivoimalaitososaajia on Suomessa vähän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän — koulutuksen saaneiden vesivoimalaitosammattilaisten joukko on hyvin pieni.

Yritykset ilmoittavat kaipaavansa myös ammattitaitoisia voimalaitosmiehiä ja -naisia. Voimalaitosten kolmivuorotyö ei kuitenkaan houkuttele nuoria ja muut teollisuuden alat kilpailevat samoista osaajista.

Kuva Scanstockphoto