Viisi vuotta sitten kun Jean-Claude Juncker oli aloittamassa uutena komission puheenjohtajana, hän sanoi olevansa niin vakavissaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, että ”karsii” (axe) ilmastokomissaarin paikan.

Kielikuvallaan Juncker ei tarkoittanut kuitenkaan ilmastotoimien väheksymistä vaan päinvastoin niiden vahvistamista. Hän sanoi ilmaston olevan niin läpitunkeva teema, että sitä ei voi eristää yksittäispolitiikaksi. Juncker yhdisti ilmasto- ja energiasalkut, joita edellisellä kaudella olivat kantaneet tanskalaiskomissaari Connie Hedegaard ja saksalaiskomissaari Günther Oettinger, ja antoi uuden laajemman salkun kantamistehtävän espanjalaiskomissaari Miguel Arias Cañetelle.

Cañete työskenteli projektitiimissä, jota veti varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič tavoitteenaan saada aikaiseksi koko EU:n kattava Energiaunioni. Šefčovičia ja Cañetea on pidetty dynaamisena kaksikkona, joista edellinen veti suuria linjoja ja jälkimmäinen keskittyi yksityiskohtiin.

Junckerin tiimien toimivuus vielä punnitsematta

Sitä kuinka hyvin komission varapuheenjohtajien luotsaamat Junckerin seitsemän projektitiimiä onnistuivat työskentelyssään, ei ole kuitenkaan vielä punnittu. Ja nyt von der Leyen pähkäilee, pitääkö Junckerin järjestelmän sellaisenaan, rukkaako sitä, vai romuttaako sen kokonaan. Osana kokonaisuutta hänen on päätettävä, pitääkö Junckerin energia- ja ilmastoyhdistelmän vai eriyttääkö sen takaisin omiksi politiikkaosioiksi.

Ursula von der Leyenin on odotettu lähettävän elo- syyskuun vaihteessa 27 komissaariehdokkaalle toimeksiantokirjeet, joihin sisältyy myös salkkujako. Ilmoitusta komission salkkujaosta odotetaan jo tällä viikolla (36), kun lainsäätäjät ovat palanneet Brysseliin kesälomiltaan. Sen jälkeen 13. syyskuuta Euroopan parlamentti käynnistää ehdokkaiden kuulemiset.

Ajanpuutteen takia von der Leyenin arvellaan kannattavan jonkinmoista projektitiimijärjestelmää. Komissiolähteiden mukaan väistyvän komission ensimmäinen varapuheenjohtajaa Frans Timmermansia kiinnostaisi vastata von der Leyenin lupaaman ”Euroopan vihreän diilin” toimeenpanosta. Junckerin komissiossa Timmermans on istunut ilman salkkua vastaten pääasiassa EU:n lainsäädännön menettelytavoista.

Cañete, jolla ei ole aikeita jatkaa komissiossa, on julkisesti esittänyt huolensa siitä, että von der Leyen aikoo pilkkoa hänen salkkunsa. Hän totesi heinäkuussa Brysselissä, että haluaisi tulla korvattavaksi komissaarilla. jolla on vastuullaan sekä energia että ilmasto. Hänen mielestään erilliset salkut eivät ole mielekkäitä, koska niiden sisältämät asiat vaativat kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Miguel Aries Cañete

Ympäristö- ja yritysryhmittymätkin vastustavat erillissalkkuja

Erillisiä ilmasto- ja energiakomissaareja ei nähdä hyvänä ratkaisuna myöskään ympäristöjärjestöjen piirissä – eikä sen koommin yritysten edunvalvontajärjestöissäkään. Yhdistelmäsalkku on ympäristöjärjestöjen mielestä helpottanut ilmastoasioiden edistämistä, kun taas esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden yritykset katsovat saaneensa sen ansiosta päättäjien huomiota aiempaa enemmän.

- Mielestämme yhdistelmä on toiminut verraten hyvin, se on tuonut johdon mukaisuutta, sanoo öljyn ja kaasun tuottajien kansainvälisen järjestön (IOGP) EU-asioiden johtaja Nareg Terzian. Hänen mielestään on myös reilua sanoa, että pitkälti Pariisin sopimuksen ansiosta ilmasto on enimmäkseen ollut kuskin paikalla - sillä kun on ollut poliittinen etusija.

Useiden sidosryhmien havaintojen mukaan José Manuel Barroson johtaman komission aikana energiaviestit vaikuttivat usein epäjohdonmukaisilta, kun ilmastokomissaari Hedegaard sanoi yhtä ja energiakomissaari Oettinger sanoi toista. Näiden komissaarien kabinetit olivatkin tunnettuja siitä, että ne olivat usein tukkanuottasilla.

Vaikka ympäristöjärjestötkin kannattavat yhdistelmäsalkkua, ovat ne huolissaan siitä, että sen toimivuus voi kärsiä, mikäli salkun kantajaksi valitaan väärä henkilö. Kautensa alussa Cañete sai ympäristöjärjestöiltä syytöksiä fossiilisten polttoaineiden suosimisesta, mutta lopulta hän osoittautui oivaksi ilmastotoimien puolustajaksi.

- Käsityksemme mukaan Cañeten kaksoisvirka toimi oikeastaan hyvin ja johti selvästi parempaan tulokseen kuin aiempi Hedegaardin ilmasto- ja Oettingerin energiayhdistelmä, toteaa Climate Action Network Europen johtaja Wendel Trio.

- Mutta mitä ilmeisimmin se on kiinni henkilöstä. Siitä syystä emme halua tälle yhdistelmäsalkulle esimerkiksi puolalaista komissaaria tai ketään muuta, joka ei ole sitoutunut asiaansa, koska silloinhan mennään päin seiniä niin ilmaston kuin energian osalta, Trio jatkaa.

Myös ilmasto/liikenne-yhdistelmä saa kannatusta

Yleisenä huolenaiheena pidetään sitä, että jos joku perinteistä polttoaineteollisuutta lähellä oleva henkilö perisi ilmasto- ja energiasalkun, hän voisi edetä sivupolkuja pitkin vastuualueensa ilmastopuolta. Cañete kuuluu keskustaoikeistolaiseen EPP-puolueryhmittymään, joka haluaisi varmistaa salkun pysymisen itsellään. EPP rankattiin äskettäin ilmastoasioiden kannalta yhdeksi Euroopan huonoimmista puolueryhmittymistä.

Tämän vuoksi jotkut komissiossa ovat sitä mieltä, että asioilleen omistautunut komissaari olisi parempi vaihtoehto ilmastoasioiden edistämiselle. Mutta tuolla komissaarilla ei välttämättä olisi paljon tehtävää, sillä väistyvä komissio on jo hyväksynyt suuren osan pääasiallisesta energialainsäädännöstä. Sen vuoksi jotkut ovat ehdottaneet, että energian sijaan yhdistettäisiinkin liikenne ilmastosalkkuun, koska seuraavien vuosien aikana liikenne on ilmastolainsäädännön keskiössä.

Yksinään ilmasto on hyvin kevyt salkku, toteaa eräs EU-virkailija. Ainoa syy sille, että ilmasto sai merkittävyyttä, oli sen kimppa energian kanssa. Synergia toimi varsin hyvin. Niinpä jos halutaan vaihtelua, olisi järkevää yhdistää ilmasto liikenteen kanssa, koska siellä jos missä tarvitsee tehdä huomattavia päästöleikkauksia. Energiaa-ala on jo reguloitu tähän tehtävään.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: iStock