Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu ovat Suomen suurimmat kaupungit. Niissä asuu yhteensä 1,56 miljoonaa suomalaista — 28 prosenttia suomalaisista. Sähköä viisi suurinta kaupunkia käytti viime vuonna yhteensä 13 423 gigawattituntia. Tämä on 15,6 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä.

Viiden kaupungin yhteenlaskettu sähkönkäyttö on kasvanut kymmenessä vuodessa vajaat seitsemän prosenttia. Kaupunkien väestö sen sijaan on kasvanut samassa ajassa nopeammin — nopeimmin Oulussa. Viime vuonna Oulun väkiluku oli 53 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008. Espoossa väkeä oli 17 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna, Vantaalla 15,8 prosenttia enemmän, Helsingissä 13 prosenttia ja Tampereella 11,5 prosenttia enemmän.

Seuraileeko kaupunkien sähkönkäyttö väestökasvu muutoksia? Ehkä — mutta vain osittain. Suurissa kaupungeissa kaukolämmön asema lämmitysmuotona on selvästi sähköä vahvempi. Siksi kaupunkien väestömäärässä tapahtuvat muutokset eivät heijastu yhtä voimakkaasti kaupunkien sähkönkäyttöön.

Suurimmista kaupungeista Helsingissä on kaukolämpöverkkoon liitetty eniten asuntoja — 94 prosenttia. Oulussa kaukolämmitystä käyttää 65 prosenttia asunnoista — Espoossa, Vantaalla ja Tampeella kaukolämmityksen osuus on noin 80 prosenttia. Viime vuonna viisi suurinta kaupunkia käytti yhteensä 33 453 gigawattituntia kaukolämpöä. Tämä on 42 prosenttia kaikesta Suomessa viime vuonna käytetystä kaukolämmöstä. Viiden suurimman kaupungin kaukolämmön käyttö on aivan erilaisissa sfääreissä kuin sähkönkäyttö.

Asumisen muutokset hitaita

Tilastoissa kaupunkien sähkönkäyttö muodostuu asumisen, teollisuuden sekä palveluiden ja rakentamisen yhteenlasketusta sähkönkäytöistä. Kun tilastot aukaistaan, näyttää kaupunkien energiatase hyvinkin erilaiselta.

Asumiseen viidessä suurimmassa kaupungissa käytettiin sähköä viime vuonna yhteensä 4709 gigawattituntia. Tämä on noin 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Samalla tämä on noin 35 prosenttia kaupunkien kaikesta sähkönkäytöstä. Asetelma ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa: vuonna 2008 asumisen sähkönkäytön osuus oli 31 prosenttia kaupunkien yhteenlasketusta sähkönkäytöstä.

Helsingissä palvelualat ja rakentaminen käyttävät poikkeuksellisen suuren osan kaupungissa kuluvasta sähköstä — yli 60 prosenttia. Tilanne on ollut Helsingissä samanlainen viimeiset kymmenen vuotta. Muissa suurissa kaupungeissa palvelualojen ja asumisen sähkökäyttö ovat likimain yhtä suuria — Helsingissä lähes kaksinkertainen asumisen sähkönkäyttöön verrattuna.

Teollisuus pakenee kaupungeista

Teollisuuden sähkönkäyttö hiipuu suurissa kaupungeissa. Viime vuonna teollisuus käytti sähköä viidessä suuressa kaupungissa yhteensä 2384 gigawattituntia — kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Asumiseen verrattuna teollisuuden sähkönkäyttö kaupungeissa on puolet pienempi.

Teollisuuden käyttämän sähkön osalta Oulu kuitenkin dominoi viiden suurimman kaupungin tilastoja. Oululaisen teollisuuden osuus viiden kaupungin teollisuussähkön käytöstä oli viime vuonna peräti 1435 gigawattituntia — yli 60 prosenttia viiden kaupungin yhteisestä teollisuussähkön potista. Tilanne oli miltei samanlainen vuonna 2008

Teollisuussähkö muuttaa järjestyksen

Jos Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu ovat väestömääränsä perusteella Suomen suurimmat kaupungit, ne eivät ole kuitenkaan Suomeen suurimmat sähköä käyttävät kaupungit. Suomen suurimpia sähkökaupunkeja ovat Helsinki, Tornio, Lappeenranta, Jämsä ja Oulu — tässä järjestyksessä. Helsingissä sähkönkäyttöä dominoivat palveluala ja rakentaminen, muissa suurissa sähkökaupungeissa energiaintensiivinen teollisuus.

Pelkästään teollisuussähkön käytön perusteella tehty sortteeraus nostaa suurimmiksi sähkökaupungeiksi Tornion, Jämsän, Lappeenrannan, Rauman ja Porvoon. Kaikissa kaupungeissa on suuria yksittäisiä sähköintensiivisiä teollisuuslaitoksia, mikä selittää lukuja. Esimerkiksi Torniossa sijaitseva terästehdas on Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä.

KAINALOSSA

Hillitöntä numerodataa

Sähköä ja kaukolämpöä koskevaa tilastotietoa on kerätty Suomessa hyvin kauan. Energiaan liittyvällä tilastotiedolla on ollut aina suuri painoarvo Suomen kaltaisessa energiaintensiivisessä kansantaloudessa. Merkittävä osa kansalaisten varallisuudesta kuluu asuntojen lämmittämiseen ja energian rooli energiaintensiivisen teollisuuden tuotannontekijänä on suunnaton. Siksi sähkön ja kaukolämmön tuotantoa ja käyttöä on haluttu seurata tarkasti.

Ilmastopolitiikan aikakaudella taas tilastojen avulla voidaan seurata päästöttömien energiantuotantomuotojen kehittymistä tai bioenergian käytön kasvua. Tilastoja hyödyntämällä voidaan myös tehdä monenlaisia juttuja, jonka perusteella tämäkin juttu syntyi. Tämä juttu perustuu "Sähkönkäyttö kunnittain 2007–2018" -tilastoon.

Tilastonörtit sortteeraavat monella eri tavalla numerodataa ja avoimesta datasta voi itsekin poimia erilaista tietoa. Suomessa sähköä ja kaukolämpöä koskevasta tilastoinnista vastaa Energiateollisuus ry. Energiateollisuuden keräämät tilastot liitetään Tilastokeskuksen virallisiin energiatiloihin ja tätä kautta aikanaan myös Euroopan unionin tilastoista vastaavan Eurostatin tilastoihin. Energiateollisuus ry:n keräämään ja jalostamaan tilastotietoon voi tutustua täällä.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto