Ilmastopolitiikka on tällä hetkellä voimakkain yksittäinen energiayritysten toimintaa ohjaava tekijä. Ohjaus tapahtuu osin markkinaehtoisesti, osin viranomaismääräysten ja lainsäädännön avulla. Varsinkin viranomaisohjaus vaikuttaa voimakkaasti yritysten toimintaan. Tulevaisuudessa ilmastopoliittisen ohjauksen arvioidaan vahvistuvan entisestään.

Samalla energiayhtiöiden asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Asiakkaiden energia- ja ympäristötietoisuus lisääntyy — asiakkaat osaavat odottaa, mutta myös vaatia uudenlaista toimintaa ja uusia tuotteita energiayhtiöltään. Yhtiöiden käytännön toiminnassa taas digitalisaatio rynnii esille kaikilla sektoreilla.

Osaamisen kehittäminen, nopea reagointi ja ketteryys ovat uuden maailmanjärjestyksen selviämiskeinot. Osaamisen kehittäminen samanaikaisesti useilla eri osa-alueilla ja monipuolisesti nousevat esille energiayhtiöille tehdyn kyselytutkimuksen vastauksista.

Loputtomat uudet innovaatiot

Se mikä ennen oli toimivaa ja teknisesti alansa huippua ei ole sitä enää. Esimerkiksi suomalaisen energiatoimialan ylpeys — yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto — ei enää pärjää sähkömarkkinoilla ankarassa kisassa. Tällainen kehitys vaikuttaa myös energiayhtiöiden osaamistarpeisiin.

Hengästyttävän nopea tempo on kaikessa toiminnassa jokapäiväinen ilmiö. Kansakuntien pyrkimykset hiilineutraaliin energian tuotantoon mahdollisimman nopeasti pakottavat jatkuvaan uusien ideoiden kehittelyyn. Energia-alan yrityksiltä odotetaan innovaatiokykyä ja tuotekehitystaitoja. Samalla olisi osattava sopeutua liiketoiminnan muutoksiin ja pitää huolta yrityksen kannattavuudesta.

— Pelkkä tekninen osaaminen ei enää riitä, kyselytutkimuksen vastauksissa todetaan.

Uudet energiaratkaisut ovat tällä hetkellä osaamisen kehittämisen kärkikaartissa. Yli puolet kyselyyn vastanneista energiayrityksistä kertoo panostavansa niihin. Toiseksi eniten kehitetään johtamista — kolmoseksi kirii projektitaitojen kehittäminen. Näin kertoo lähes puolet vastanneista.

Asiakasymmärrys ja asiakaspalvelutaitojen kehittäminen, työturvallisuus, ICT, viestintä ja vuorovaikutustaidot sekä robotiikka ja tekoälyratkaisut saavat paljon huomiota energia-alan yritysten osaamisen kehittämisessä. Kyselytutkimuksen vastauksissa selvästi vähemmälle huomiolle jäävät sähkön ja lämmön tuotantoon, kunnossapitoon tai yritysten hallintoon liittyvät asiat. Ne ovat sitä perinteistä energiayhtiöiden tekemistä.

Työnantajakuva kirkastuu

Yksilöiden kannalta osaamisen kehittäminen lisää työn merkityksellisyyttä, mielekkyyttä ja tuo sisältöä tekemiseen. Se innostaa ja motivoi tekemään — tämä taas vaikuttaa viihtyvyyteen ja tyytyväisyyteen. Osaamisen kehittäminen antaa mahdollisuuden haastaa itsensä, mutta tuo myös tunteen siitä, että voi kehittyä ammatissaan. Näin ajattelee moni kyselyyn vastannut energiayhtiö.

Yrityksen kannalta taas henkilökunnan ammattitaitoon panostaminen ja työtyytyväisyyden lisääntyminen parantavat yhtiön tulosta. Samalla tuotteiden laatu ja asiakastyytyväisyys parantuvat. Myönteinen työnantajakuva lisää yrityksen houkuttelevuutta asetelmassa, jolloin ammattitaitoisesta työvoimasta käydään kovaa kisaa.

Ajanpuute on suurin este

Kiire on vastaajien mielestä pahin osaamisen kehittämisen este. Jokainen työtunti käytetään tarkasti hyväksi ja kilpailu energiamarkkinoilla on leikannut löysät pois. Osaamisen kehittämiselle on vaikeaa löytää tarvittavia tunteja.

Suunnitelmallisuuden puute on toiseksi merkittävin este. Asenteissakin olisi parantamisen varaa. Kyselyn perusteella osa työntekijöistä ei haluaisi kouluttaa itseään tai on kehitysvastainen. Raha — tai sen puute — sen sijaan ei noussut merkittäväksi esteeksi osaamisen kehittämiselle.

Tarjolla olevien koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen näyttää olevan energiayhtiöiden kannalta hankalaa. Toisaalta koulutustarjonta ei kykene reagoiman tarpeeksi nopeasti alalla tapahtuviin muutoksiin.

— Koulutukset on monesti luotava itse, kun markkinoilla ei ole sopivaa koulutusta tarjolla, toteaa eräs vastaaja.

Johtoryhmän sitoutumista tarvitaan

Kyselyssä kartoitettiin myös keinoja, joilla energiayritykset ovat karsineet esteitä osaamisen kehittämisen tieltä. Samalla selvitettiin, minkälaisia työkaluja yrityksillä on käytössään osaamisessa tapahtuvan kehityksen mittaamiseen.

Vastausten perusteella oleellista olisi yritysjohdon ja johtoryhmän sitoutuminen osaamisen kehittämiseen. Ilman johdon tukea ei toiminta ole uskottavaa. Samalla osaamisen kehittäminen voisi olla luonteva osa yrityksen strategista suunnittelua.

— Jos henkilökunnalle keksitään höydyllistä koulutusta, ei osallistumiselle saa ilmaantua mitään estettä, toteaa eräs vastaaja.

Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen ja systemaattinen koulutussuunnittelu näyttävät olevan avain osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Koulutuspäivien määrä voisi olla yksi tulospalkkiokriteeri. Koulutusta varten tarvitaan myös erillinen budjetti.

Modernit koulutusmuodot, kuten webinaarit näyttävät toimivan hyvin silloin, kun yrityksessä on hiljaisempia hetkiä. Toisaalta aktiivinen yhteistyö ja koulutusten räätälöinti oppilaitosten kanssa ulkoistaisi koulutussuunnittelua aiheissa, joista markkinoilla ei ole koulutustarjontaa.

Kyselyn perusteella yrityksessä tehtävät osaamistarvekartoitukset paljastavat osaamisen puutteet tehokkaasti. Joissakin yrityksissä taas on käytössä koulutusten vaikutusarviointijärjestelmä — ennakkomittaus ja jälkikäteismittaus.

Viime kädessä osaamiseen panostamisen pitäisi näkyä myös yrityksen liiketoiminnan tuloksessa ja kannattavuudessa — tässä yksi mittari osaamisen kehittämiselle.

Kyselyyn vastanneista energiayhtiöistä kolmasosa toteaa, että minkäänlaisia mittareita tai työkaluja ei ole vielä käytössä. Vastanneista 71 prosenttia aikoo kuitenkin lisätä panostuksia osaamisen kehittämiseen tulevaisuudessa.

Työaikaa saa käyttää

Palkitseminen ja kannustaminen osaamisen kehittämiseen on kyselyyn vastanneiden mielestä kaiken perusta. Olennaista on esimiesten myönteinen asenne, toteaa eräs vastaaja. Rahallinen palkitseminen — stipendi, palkankorotus tai tulospalkkioon leivottu osa — on käytössä joissakin yrityksissä.

— Oleellista olisi viestiä heti alkumetreillä, että työaikaa saa käyttää itsensä kehittämiseen. Työtyytyväisyysmittauksissa on myös hyvä varata yksi kysymys sille, onko mielestään saanut kouluttautua riittävästi, huomauttaa yksi vastanneista.

Kaikki tarvitsevat kouluttautumista

Kenen kaikkien sitten pitäisi kehittää osaamistaan energia-alan yrityksissä? Vastausten perusteella työntekijöiden, toimihenkilöiden, ylempien toimihenkilöiden ja johdon — käytännössä siis kaikkien henkilöstöryhmien. Lisäksi kaikkien koulutustarve arvioitiin yhtä suureksi.

Tutkimuksen tehneiden mielestä oppimisen kehittäminen näyttää kuitenkin korostuvan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Tämä siitä syystä, että heidän osuutensa energiayhtiöiden henkilöstön keskuudessa kasvaa jatkuvasti.

Kyselyn toteutti Energiateollisuus ry tämän vuoden elokuussa.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto