— EU-komission esittämät bioenergian käytön kestävyyskriteerit olisi suhteellisen helppo sisällyttää jo nykyisin Suomessa käytössä oleviin metsästandardeihin ja lainsäädäntöön, toteaa Energiateollisuus ry:n bioenergia-asiantuntija Jukka Makkonen.

Bioenergian kestävyyskriteereiden avulla varmistetaan kestävä metsätalous ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen Euroopan unionin alueella. Taustalla vaikuttaa bioenergian ja uusiutuvan energian käytön korostuminen unionin harjoittamassa energiapolitiikassa. Kun bioenergian käyttö kasvaa, olisi kasvun tapahduttava hallitusti.

Suuressa kuvassa bioenergian käytöllä korvataan fossiilisia polttoaineita — päästöt vähenevät ja ilmastomuutos saadaan kuriin. Näillä näkymin biomassan kestävyyskriteerit on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n jäsenmaissa vuonna 2021.

 EU-komission kaavailemat biomassan kestävyyskriteerit ohjaavat metsähakkeen, pellettien ja puun kuoren käyttöä energian tuotannossa. Suomessa tuotetaan metsäpohjaisilla raaka-aineilla energiaa vuosittain noin 90 terawattituntia. Tästä 35 terawattituntia syntyy lämpölaitoksissa ja voimalaitoksissa. Bioenergian kestävyyskriteerit koskettavat ennen kaikkea lämpölaitosten ja voimaloisten metsäenergian käyttöä.

 Välillisesti bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen vaikuttaa kuitenkin koko metsätalouteen. Kriteerit ohjaavat mm. energiantuotannossa käytetyn raaka-aineen tuotantoa, metsien hoitoa ja metsien uudistamista.

Vaihtoehtoina lakeja ja standardeja

EU-komission esitys ei edellytä kansallisen lainsäädännön muuttamista, mutta kriteereiden sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön on yksi mahdollisuus vastata vaatimuksiin. Suomen kaltaiselle maalle bioenergian kestävyyskriteereiden sisällyttäminen metsälainsäädäntöön olisi yksinkertainen tapa — etenkin siksi, koska nykyinen metsälainsäädäntö sisältää jo suureksi osaksi komission edellyttämät vaatimukset. Samalla hallinnollinen taakka jäisi vähäiseksi, koska virkamieskoneisto hoitaa valvontaa jo nyt. 

Lainsäädännön vaihtoehtona EU-maa voitaisiin pakottaa ottamaan käyttöön joku metsäalan standardijärjestelmä. Standardit ovat kuitenkin yleensä minimitason määrittelevää lainsäädäntöä yksityiskohtaisempia ja aiheuttavat käyttäjilleen enemmän työtä ja kustannuksia. Standardien sisältö myös muuttuu säännöllisesti.

Suomelle metsäalan standardien käyttökään ei ole ongelma. Metsäalalla on jo nyt PEFC- ja FSC-standardit, joita varten on jo olemassa todentamisjärjestelmä. Tällä hetkellä valtaosa suomalaisesta metsätaloudesta toimii PEFC-standardien ohjastamina. Moni energiayhtiö ostaa jo nyt PEFC-standardin mukaisesti tuotettua metsähaketta voimalaitospolttoaineeksi. Lisäksi energiayhtiöt voivat halutessaan hakeutua PEFC-standardin käyttäjiksi kohtuullisin kustannuksin.

Miten kriteerit vaikuttavat?

Bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen käytäntöön tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metsien hakkuita varten on aina hankittava lupa. Samalla määrättäisiin metsien uudistamisesta sen jälkeen, kun vanha puusto on poistunut kokonaan metsistä. Suomessa hoitovelvoitteen sisältävä ensimmäinen metsälaki säädettiin jo vuonna 1886.

Bioenergian kestävyyskriteereissä määrätään myös metsiensuojelun periaatteista — Suomen metsälaki sisältää tämänkin vaatimuksen. Suojelun osalta komission linjaukset ovat kuitenkin vielä epäselvät. Samalla olisi pidettävä huoli siitä, että hakkuut eivät ylitä metsien pitkän aikavälin tuottokykyä — Suomessa metsien kasvua ja käyttöä seurataan alueellisten metsäohjelmien avulla.

Bioenergian käytön todentamista varten jokaisella EU-maalla on oltava kansallinen hiilitaselaskentajärjestelmä. EU-komission linjaus ei ole radikaali — YK:n ilmastosopimus sisällyttää jo tämän vaatimuksen.

EU-komission ehdotus käsittelee myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksiin on Keski-Euroopassa havahduttu tosissaan vasta 2010-luvulla. Nyt EU-komissio haluaa edistää erityisesti biopolttoaineita käyttävien yhteistuotantolaitoksen rakentamista — ja hankaloittaa huonommalla hyötysuhteella toimivien pelkkää sähköä tuottavien voimalaitosten pystyttämistä.

Näin järjestelmä toimisi

Biopolttoaineita käyttävä energiayhtiö saa taloudellista hyötyä, kun se käyttää päästöttömäksi luokiteltua bioenergian kestävyyskriteerit täyttävää polttoainetta. Taloudellinen hyöty syntyy siitä, että yhtiön ei tarvitse ostaa päästöoikeuksia. Siksi päävastuu myös biopolttoaineen hankkimisesta ja käytöstä on energiayhtiöllä.

Energiayhtiön on pidettävä kirjaa siitä, että tuotettu bioenergia ja sitä varten hankitun bioraaka-aineen määrä vastaavat toisiaan. Samalla sen on pidettävä huolta dokumentoinnista. Energiaraaka-aineen käyttöön liittyvän dokumentoinnin voisi tarkistaa päästökauppatodentaja samassa yhteydessä, kun päästöoikeuksien käyttöön liittyvä kirjanpito tarkistetaan. Tällä tavalla bioenergian käytön todentamiseen liittyvä hallinnollinen taakka jää vähäiseksi.

Bioenergia-asiantuntija Jukka Makkonen kertoo, miten EU:n bioenergian käytön kestävyyskriteerit vaikuttaisivat suomalaisten energiayhtiöiden toimintaan.

TAUSTAA

Syvällä kansallisessa metsäpolitiikassa

EU-komission tuore ehdotus biopolttoaineiden kestävyyskriteereiksi sisältää poliittisen riskin. Komissio ja komission virkamieskaarti on tunkeutunut ehdotusta laatiessaan tavanomaista syvemmälle jäsenvaltioiden määräämisvallan alueelle — suomalaisen metsäpolitiikan neitseellisille vesille. Asetelman ongelmallisuus on kuitenkin tiedostettu komissiossa ja se on johtanut melko hyvään lopputulokseen: kestävyyskriteeriehdotus rajautuu voimakkaasti metsäenergian käytön kovaan ytimeen.

Energiateollisuus ry:n bioenergia-asiantuntija Jukka Makkonen toteaa, että komission esittämät bioenergian käytön kestävyyskriteerit olisi suhteellisen helppo sisällyttää jo nykyisin Suomessa käytössä oleviin metsästandardeihin ja lainsäädäntöön. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU-komission ehdottamien metsäenergian kestävyyskriteereiden osoittaminen sujui melko helposti.

— Samalla standardien käytön edellyttämät hyvät käytännöt voitaisiin laajentaa kaikkiin EU-maihin, mutta myös EU:n ulkopuolelle, Makkonen huomauttaa.

— Standardit ovat tehokas tapa todentaa metsätalouden kestävyys. Standardien avulla voidaan myös edistää biomassojen käytön hyväksyttävyyttä.

Makkonen muistuttaa, että talvipaketin yhteydessä julkistettu komission esitys bioenergian käytön kestävyyskriteereistä on vasta ehdotus.

— Yleensä lopullinen päätös muistuttaa vain etäisesti komission alkuperäistä ehdotusta. Toivottavasti kriteereiden määrä ei laajene poliittisen käsittelyn yhteydessä.

EU-komission tekemät linjaukset eivät kuitenkaan maistu ympäristöjärjestöille. Niillä näyttää olevan kova halu rajoittaa bioenergian käyttöä. Ympäristöjärjestöjen aggressiiviset ulostulot antavat viitteitä tästä.

— En ymmärrä, miksi ympäristöjärjestöt suhtautuvat kielteisesti Suomessa harjoitettavan kestävän metsätalouden käytäntöihin. He ovat itse olleet mukana määrittelemässä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten intressien välistä tasapainoa. Työn tuloksena on synnytetty ohjeita ja suosituksia, jotka todistetusti ovat parantaneet suomalaisen metsäluonnon tilaa. Tällä hetkellä toimintamalleja ollaan tarkastamassa esimerkiksi lahopuun säilyttämisen osalta.

Makkosen mielestä ympäristöjärjestöjen halu lisätä viranomaissäätelyä metsäenergian käytössä vain hankaloittaa biomassojen käyttöä. Rankka säätely rajoittaisi erityisesti pienempinen toimijoiden mahdollisuuksia.

Kuvat: Scanstockphoto ja Petri Sallinen