Torstaina 8.8. julkistettu kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) erikoisraportti Ilmastonmuutos ja maankäyttö osoittaa jälleen, kuinka mittavan haasteen edessä olemme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastopolitiikassa on pitkään keskitytty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Nyt julkistettu raportti osoittaa, että vaarallisen ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää muutosta myös maankäytössä. Tarvitsemme nopeita toimia kaikilla sektoreilla.

Energia-alan näkökulmasta keskiössä on jatkossakin siirtyminen pois fossiilisesta energiataloudesta. Tapamme liikkua, lämmittää, tuottaa tuotteita ja palveluita pitää perustua mahdollisimman pieneen fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Eli alan oma painopiste on raportin jälkeenkin päästöjen vähentämisessä. Ilokseni voin todeta, että erityisesti sähkön ja kaukolämmön tuotannossa olemme Suomessa jo edistyneet merkittävästi. Päästöt ovat jo pudonneet puoleen kymmenessä vuodessa. Ja mikä vielä tärkeämpää, kaikilla näiden alojen yrityksillä on strategiat ja suunnitelmat, joiden avulla siirrymme uusiutuvaan ja päästöttömään tuotantoon.

Sama pätee myös globaaleihin ratkaisuihin. On tärkeä ymmärtää, että maankäyttöön kohdistuva raportti ei kerro, että voisimme hellittää tahtia päästövähennyksissä, jos muutamme maankäyttöä. Se kertoo, että tarvitsemme maankäytön muutoksen päästövähennysten lisäksi.

IPCC:n tuore raportti antaa kuitenkin niin Suomelle kuin suomalaiselle energia-alallekin tehtävää maankäytön puolella.

Mielestäni keskeisimmät asiat Suomen ja energia-alamme kannalta ovat:

1. Kestävä metsätalous. Metsiämme on hoidettava hyvin ja niiden kasvusta on pidettävä huolta. Terveet ja hyvinvoivat metsät sitovat hiiltä ja mahdollistavat sen, että korvaamme uusiutuvilla raaka-aineilla uusiutumattomia.
2. Kiertotalouteen perustuva bioenergian käyttö. Metsäbioenergian käytön tulee perustua metsätalouden ja metsänhoidon sivuvirtoihin. Käytetään energiaksi sellaista puuta ja puun osia, jotka on muusta syystä kaadettu. Metsiä ei jatkossakaan tule hakata tai kasvattaa energiaksi.
3. Myös peltobiomassojen energiakäytön tulee olla kestävää. Tutkimusten mukaan jotkut peltobioenergian jalostusprosessit kuluttavat paljon energiaa ja aiheuttavat runsaasti päästöjä. Joskus on parempi hyödyntää biomassa suoraan lämmöntuotannossa sen sijaan, että jalostaa sitä pitkälle. Voi myös olla järkevämpää metsittää peltoja ja synnyttää hiilivarastoja kuin viljellä energiakasveja. Nämä prosessit olisi syytä arvioida kokonaisvaikutuksen kannalta.
4. Maatalous tulee kehittää maaperäpäästäjästä hiilinieluksi. Se edellyttää uusien menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Lupaavia kehityspolkuja on näkyvissä.
5. Erityisesti suopeltojen raivaus on lopetettava ja osa suopelloista olisi järkevä metsittää tai ennallistaa.

Suomen energia-ala voi olla ratkaisun tuojana ilmastokysymyksiin. Sähköntuotanto on pian jo lähes kokonaan ilmastoystävällistä. Lämmöntuotannossa siirrymme hukka- ja ympäristölämpöjen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Lämpöäkin tuotetaan enenevästi ilman polttoaineita teknologian kehittyessä.

Jukka Leskelä
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja