Euroopan unionin yhteismarkkinoilla toimivilla yrityksillä on ongelma. Joissakin maissa energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä tuetaan energiaverohelpotusten avulla — joissakin maissa ei tueta tai tukitaso on muita maita alhaisempi. EU:n yhteismarkkinoilla teollisuus joutuu eriarvoiseen asemaan, jos joku saa tukea ja joku ei saa. Tämä on perusvire Pöyryn laatimassa ”Energiapoliittisten ohjauskeinojen vaikutus metsäteollisuuden energiakustannuksiin Euroopassa” –selvityksessä. Selvitys on laadittu Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta.

Energiaintensiivisen teollisuuden näkökulmasta energiaverohelpotukset ovat kilpailutekijä. Teollisuuden mielestä myös päästökaupan kompensaatiojärjestelmä on samankaltainen kilpailutekijä — sen avulla korvataan teollisuudelle päästökaupan epäsuoria sähkön hinnan nousun kautta syntyviä kustannuksia.

— Koska järjestelmä on otettu käyttöön Saksassa, on se saatava myös suomalaisen teollisuuden ulottuville, toteavat suomalaisen energiaintensiivisen teollisuuden edusmiehet.

Joissakin Euroopan unionin jäsenmaissa teollisuudelle korvataan myös uusiutuvan energian tukijärjestelmistä aiheutuvia kuluja. Kotitaloudet kuitenkin maksavat kulut täysimääräisesti sähkön hinnassa.

Energiaveroleikkuri ei koske kaikkia

Suomessa energiaintensiiviselle teollisuudelle palautetaan vuosittain energiaveroja 200 miljoonan euron arvosta. Kaikki saman toimialan yritykset eivät kuitenkaan nauti edusta, vaikka energian osuus niiden tuotannossa olisikin merkittävä. Veronpalautuksia maksetaan vain niille energiaintensiivisille yrityksille, joiden energiaveropotti ylittää 50 000 euroa vuodessa.

Energiaveropalautusten tai itse asiassa energiaveroleikkureiden vaikutuksia tutkineen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan järjestelmä asettaa saman toimialan yritykset eriarvoiseen asemaan. VATT julkaisi viime kesänä energiaveropalautusten vaikutuksia syynäävän esiselvityksen. Syvällisempi selvitys aiheesta ilmestyy tämän syksyn aikana.

VATT pitää energiaveropalautuksia tehottomina. Selvityksen mukaan veronpalautukset eivät ole parantaneet energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä. Valtio sen sijaan menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoille vastinetta.

— Samalla veronpalautukset poistavat teollisuudelta kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuita, VATT toteaa.

VATTin mielestä energiaveropalautusjärjestelmästä voitaisiin luopua ilman merkittäviä kilpailukykyvaikutuksia. VATTin selvitys perustuu tullin, valtiovarainministeriön ja verohallinnon tietoihin. Tiedot on kaivettu suoraan energiaintensiivisten yritysten tilinpäätöstiedoista ja ulkomaankauppatilastoista.

Imperiumin vastaisku

Pöyryn tekemä selvitys on imperiumin vastaisku. Erityisesti metsäteollisuus on pahoittanut mielensä VATTin johtopäätöksistä. Metsäteollisuus ry:n mielestä VATT on tutkinut puutteellisesti pelkästään yritysten kannattavuuden historiaa.

— Historiallisella analyysillä on mahdotonta todeta energiaveronpalautusten merkitystä yrityksille. Tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat monet muutkin satunnaiset tekijät ja muutokset, huomauttaa Metsäteollisuus ry:n energiajohtaja Jouni Punnonen.

Energiaveropalautusten lisäksi monet EU-maat tukevat teollisuutensa kilpailukykyä muilla samankaltaisilla keinoilla. Tuorein innovaatio on päästökaupan kompensaatiojärjestelmä, eli päästökaupasta aiheutuvien kustannusten leikkaaminen. Tavoitteena on kompensoida päästökaupan epäsuoria kustannuksia, jotka nostavat teollisuuden sähkölaskua.

Teollisuus väittää päästökaupan kompensaation myös hillitsevän hiilivuotoa — teollisuuslaitosten pakenemista Euroopasta sellaisiin maihin, joissa päästöillä on alhaisempi hinta tai joissa päästöistä ei makseta mitään. Teollisuus ei kuitenkaan kerro, miten suuri osuus energiaintensiivisen teollisuuden lopputuotteen hinnasta päästökaupan aiheuttamilla epäsuorilla kustannuksilla on.

— Hiilivuotoa voi tapahtua myös teollisuuskonsernin sisällä, jos se omistaa tuotantolaitoksia eri puolilla maailmaa, Punnonen huomauttaa.

— Kansainvälisesti toimiva yritys joutuu jatkuvasti miettimään mihin maahan sijoitetulla tuotantolaitoksella tuotteita on kannattavinta valmistaa. Päästökaupan aiheuttamat kustannukset on vain yksi osa tarkastelua. Eri maiden erilaiset verotuskäytännöt ja muut kustannustekijät ohjaavat myös valintoja.

TAUSTAA

Energiaverokohtelu vaihtelee

EU-maiden energiaverokäytännöt ovat kirjavia ja niissä on eroja. Ruotsissa teollisuuden maksama sähkövero on EU:n sallimalla minimitasolla. Se voi painua myös nollaan, mikäli yritys on mukana energiatehokkuusohjelmassa. Lisäksi ruotsalainen teollisuus on vapautettu sertifikaattivelvoitteista.

Saksa on leiponut teollisuudelleen suuren joukon helpotuksia. Maassa on käytössä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä ja energiaverojen palautusjärjestelmä. Energiaverojen lisäpalautusjärjestelmän jäljiltä yritys voi saada jopa 90 prosenttia energiaveroistaan anteeksi. Sähkösiirto maksaa saksalaiselle teollisuuden noin viidenneksen suomalaisesta siirtohinnasta. Maakaasua polttoaineena käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos voi saada kaikki maksamansa energiaverot takaisin. Teollisuuden ei myöskään tarvitse osallistua uusiutuvan energian tukijärjestelmien kuluihin.

Myös ranskalainen teollisuus saa alennusta sähkön siirtomaksuista. Teollisuuden energiavero on maassa muita alhaisempi — samoin uusiutuvan energian tukimaksu. Ranskalaiset kompensoivat teollisuudelleen myös päästökaupan kuluja.

Iso-Britannia ei verota lainkaan teollisuuden sähkönkäyttöä. Maassa tosin on käytössä useita sähkön käyttöön liittyviä veroluonteisia maksuja, mutta teollisuus saa niistä helpotuksia. Saarivaltakunnassa on käytössä päästökaupan kompensaatiojärjestelmä.

Myös Italiassa, Hollannissa ja Itävallassa on käytössä samankaltaisia järjestelyitä.

Suomessa teollisuus maksaa muita käyttäjiä alhaisempaa sähköveroa. Lisäksi käytössä on energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuri — eli energiaveronpalautusjärjestelmä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten polttoaineiden verotus on alhaisempi kuin erillistuotantolaitoksissa. Tällä hetkellä teollisuudelle on kehitteillä muiden EU-maiden mallin mukaisesti päästökaupan kompensaatiojärjestelmä — tosin ei täysimääräisenä.

Energiauutisten verkkolehti kirjoitti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kesällä julkaisemasta energiaveroanalyysistä täällä.

Kuva Scanstockphoto