Makkarakosken teollinen historia ulottuu vuosisatojen päähän.

Noormarkunjoen rannoilla kököttävät saha ja kankipaja kertovat vanhan ruukin tarinaa. Sahaustoiminta alkoi Makkarakoskella jo vuonna 1753. Rautaruukki taas perustettiin 1800-luvun alussa ja sähköntuotanto käynnistyi vuonna 1896. Nykyinen voimalaitos on rakennuksista nuorin — se valmistui 105 vuotta sitten. Voimalaitoksen ja kankipajan väliseen solaan ahdetulla kalatiellä ei vielä huhtikuun puolivälissä näkynyt liikettä.

Makkarankoski kuohuu ja pauhaa keväiseen tapaansa.

— Voisin kuunnella kosken pauhua vaikka kuinka kauan, sanoo viidettä sukupolvea sukuyhtiön johdossa edustava Peter Ahlström. Hän esittelee yhtä innoissaan muitakin Noormarkunjoen rannoille syntyneen ruukin nähtävyyksiä.

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja tuntee hyvin myös Makkarakosken voimalaitoksen tekniikan. Vierellä kulkeva kiinteistöyhtiön huoltopäällikkö Pekka Laine täydentää sopivalla tavalla esittelyä, josta huokuu kiintymys esi-isien työhön ja aikaansaannoksiin.

Noormarkun historiallinen ruukki elää ajassa, kuten aina ennenkin. Joki valjastettiin ensimmäisten joukossa teollisuuskäyttöön ja samalla aloitettiin sähköntuotanto. Edelleen tullaan toimeen omillaan. Kymmenien kiinteistöjen tarvitsema sähkö ja lämpö ovat omasta takaa. Kiinteistöistä osa on majoitustiloina ja ravintola- sekä museokäytössä.

— Omasta metsästä kertyvällä hakkeella toimiva lämpökeskus tuottaa kiinteistöille kaukolämpöä. Sähköä taas syntyy enemmän kuin sitä alueella tarvitaan. Ylijäämä myydään verkkoon, josta sitä voidaan myös ostaa. Lisäksi ruukin alueella hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa, Ahlström toteaa.

— Tällaiseen ympäristöajattelumalliin sopii hyvin myös Noormarkunjoen kalakannasta huolehtiminen. Sitä on parannettu istutusten ja kalatien avulla.

Saha, ruukki ja voimalaitos

Noormarkunjoen teollinen hyödyntäminen alkoi yli 250 vuotta sitten. Antti Ahlströmin vuonna 1870 ostaman Noormarkun ruukin ensimmäinen saha oli käynnistynyt jo vuonna 1753. Vuonna 1806 perustetun ruukin ajalta on voimalaitoksen vieressä kankipaja, missä rautaa taottiin käyttöesineiksi 1950-luvulle asti.

Samalla vuosikymmenellä suljettiin saha, joka toimi ensimmäiset 200 vuotta vesivoimalla ja myöhemmin höyryllä ja sähköllä. Sen punaiseksi maalattu puurakennus on osa ruukkialueen kulttuuriperintöä.

Antti Ahlströmin kotitaloa — Isotaloa — ja ruukin käytäviä ryhdyttiin vuonna 1896 valaisemaan Makkarakosken voimalaitoksesta saatavalla sähköllä. Noormarkunjokeen rakennetussa hirsisessä voimalaitosrakennuksessa sähköä tuotettiin aluksi 18 kilowatin teholla. Tällä teholla pärjättiin aina 1910-luvulle asti.

Valter Jungin ja Emil Fabritiuksen suunnittelema uusi voimalaitosrakennus valmistui vuonna 1914. Voimalaitos on edelleen tuotantokäytössä. Samat arkkitehdit laativat 1910-luvulla piirustukset myös Ahlströmin Noormarkun pääkonttoria varten. Työn saattoi loppuun kuitenkin Fabritius yksinään.

Yleisestä kaavasta poiketen Makkarakosken kaksikerroksinen voimalaitosrakennus on joen suuntainen. Rapatun rakennuksen päädystä virtaava vesi pyörittää toisessa kerroksessa olevaa Ursulaksi ristittyä turbiinia, jonka teho on 170 kilowattia. Alakerrassa sähköä tuottaa vaakatasossa viisivuotias Talvikki -niminen 270 kilowatin tehoinen Kaplan-yksikkö. Ursula ja Talvikki tuottivat viime vuonna sähköä vain 1 200 megawattituntia veden vähäisyyden vuoksi.

Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Peter Ahlström (oik.) ja huoltopäällikkö Pekka Laine esittelevät ylpeinä Noormarkun ruukin toimintaa ja kiinteistöjä. He viihtyvät kosken äärellä.

Kalatie ilman velvoitetta

Vanhan voimalaitoksen toimiluvassa ei ole merkintää kalavelvoitteista. Ahlström kertoo kalatien syntyneen Makkarakoskelle voimalaitoksen laajennuksen kylkiäisenä.

— Samalla kun Makkarakoskeen ryhdyttiin kymmenisen vuotta sitten suunnittelemaan uuden turbiinin rakentamista, oli mahdollista miettiä myös kalatietä.

Kalatien urakkahinnaksi sovittiin 140 000 euroa, josta Länsi-Suomen ELY-keskus maksoi 30 000 euroa. Yhteensä A. Ahlström Kiinteistöt on tällä vuosikymmenellä investoinut voimalaitoksen uusimiseen ja kalatiehen yli miljoona euroa. Toimitusjohtaja Ahlström myöntää takaisinmaksuajan muodostuvan varsin pitkäksi.

Vaelluskalat eivät ole nousseet Noormarkunjokeen yli 150 vuoteen, sillä se on ollut padottuna vuodesta 1860 lähtien.

— Nyt kun alajuoksulla sijaitsevaan Sahakoskeen rakennetaan tänä vuonna kalatie, paranevat taimenten ja lohikalojen elinmahdollisuudet joessa, Ahlström toteaa.

Noormarkusta on Pohjanlahdelle matkaa parikymmentä kilometriä.

Makkarakoskella oli samanlainen pulma kuin monella muullakin rakennetulla koskella: kalatielle ei ollut helppo löytää paikkaa. Lähes 90 metrin pituinen kalatie jouduttiin sijoittamaan voimalaitoksen ja kankipajan väliseen alle kahden metrin levyiseen solaan.

Pääosin teknisessä kalatiessä on 18 betoniallasta. Kalatien suuosa sijoitettiin virtauksen kannalta otolliseen paikkaan. Se muotoiltiin sekä kivettiin. Kalatien yläosa virtaa luonnonmukaisena parikymmentä metriä. Kalatie on avoinna kaloille huhtikuun alusta marraskuun loppuun. Vettä kalatielle virtaa enimmillään 0,4 kuutiota sekunnissa.

Koska kalatiellä ei ole seurantalaitetta, ei kalojen ylösnoususta ole tarkkaa tietoa. Silmämääräisten arvioiden perusteella Makkarakosken kalatie on kuitenkin houkutellut kaloja nousemaan kosken yläpuolisille lisääntymisalueille.

— Olemme tehneet kalojen hyväksi sen, mikä on tehtävissä, Ahlström sanoo.

Virta tyrehtyy kesäisin

Karvianjoen vesistöön kuuluva Noormarkunjoki vaihtaa matkallaan muutaman kerran nimeään. Noormarkun kohdalla sijaitsevassa Makkarakoskessa putouskorkeus on 3,5 metriä ja keskivirtaama 15 kuutiota sekunnissa. Vielä huhtikuun puolivälissä Makkarakoski kuohui. Vettä virtasi myös ohi turbiinien, joille 18 kuutiota sekunnissa on liian paljon.

Varsinais-Suomen ELY-keskus säätelee Noormarkunjoen virtaamaa kymmenisen kilometriä Makkarakoskesta sijaitsevan padon avulla. Kesäisin vettä voi olla niin vähän, että turbiinit on pysäytettävä. Hellekesänä 2018 voimalaitos oli yli kuukauden pysähdyksissä.

KAINALOSSA

Suuri yksityinen metsänomistaja

A.Ahlström Kiinteistöt Oy omistaa yli 150 kiinteistöä ja 33 000 hehtaaria metsää. Yhtiö on Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö. Ahlström Capital Oy:n ja sen sisaryhtiön Ahlström Konsernipalvelut Oy:n palveluksessa on Noormarkussa noin 70 henkilöä ja Kauttualla kymmenkunta henkilöä.

Noormarkussa ja Helsingissä työskentelevä toimitusjohtaja Peter Ahlström tuntee perusteellisesti sukunsa historian ja perinteet. Tänä vuonna Noormarkussa vietetään näyttelyn ja muiden tapahtuminen ohella Alvar Aallon suunnitteleman Villa Mairean 80-vuotisjuhlia.

Monipuolinen matkailukohde

A. Ahlström Kiinteistöt Oy on selvittänyt joen ja lähivesistöjen kalakantojen tilanteen ja kehitystarpeet. Se tarjoaa vierailleen myös kalastusmahdollisuuden. Ulkomaiset vieraat ovat erityisen innostuneita pilkkimään. Ahlström Voyage-näyttely, joka kertoo Ahlströmin suvun yrittämisen, teollisuuden ja perheen tarinan, kiinnostaa vierailuryhmiä. Myös saha on tutustumisen arvoinen, sillä sen vanhat koneistot ja laitteet ovat paikoillaan.

Ahlström uskoo ihmisten valitsevan matkakohteensa myös ympäristöarvojen mukaan. Häntä ilahduttaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Makkarakosken voimalaitokselle myöntämä Ekoenergia-merkki.

teksti Markku Niskanen / pääkuva Lehtikuva Oyj