Tällaiseen päätelmän esitti yliaktuaari Olli Savela Tilastokeskuksen maaliskuun alussa järjestämässä Ympäristö ja luonnonvarat – seminaarissa. Savela työskentelee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa.

Kasvihuonekaasut vähenivät 22 prosenttia 20 vuodessa

Tilastoituna aikana Suomen päästöintensiteetti on ollut suurimmillaan vuonna 1994. Sen jälkeen kasvihuonekaasut ovat vähentyneet 22 prosenttia 20 vuodessa. Samana aikana BKT kasvoi volyymiltaan 57 prosenttia.

– Päästöintensiteetti parani siten 50 prosenttia, eli tuotimme vuonna 2014 puolet vähemmän päästöjä yhtä tuotettua euroa kohden kuin vuonna 1994, Savela sanoo.
Hänen mukaansa tähän ovat osittain saattaneet vaikuttaa talouden rakennemuutokset kuten paperiteollisuuden vaikeudet ja tuotannon siirtäminen ulkomaille.

– Keskikasvun kaavalla voi laskea, että päästöintensiteetti parani keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Tulosta ei voi pitää huonona.

Keskimääräisen vuosivähennyksen parannuttava 1-2 prosenttiyksikköä

Moitteettomasta tuloksesta huolimatta 3,4 prosentin vuosiparannus ei tulevina vuosina riitä, kun otetaan huomioon EU:n päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta, mikä on 80–95 prosenttia ja mihin Suomikin on tietysti sitoutunut.

– Alarajan tavoite (80 %) edellyttää päästöjen vähentämistä keskimäärin 3,9 prosenttia vuodessa vuoden 2014 jälkeen joka vuosi vuoteen 2050 asti. Ylärajan (95 %) tavoite vaatii jopa 7,5 prosentin vuotuista vähennystä.

Savela arvelee 95 prosentin tavoitteen olevan lähempänä sitä, mitä vaaditaan, jos halutaan rajata lämpötilan globaali nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

- Tuon verran pitää siis päästöintensiteetin parantua vuosittain, jos haluamme sekä saavuttaa päästötavoitteen että säilyttää BKT:n nykyisen tason. Mutta jos haluamme kasvattaa BKT:tä esimerkiksi yhdellä prosentilla vuodessa, pitää päästöintensiteetin parantua vielä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Kysymykseen onko tämä mahdollista, Savela vastaa, että ilmaston kannalta ei ole merkitystä sillä, miten suuri BKT on tai kuinka hyvä päästöintensiteetti on. Vain päästöjen kokonaismäärä.

Kuva: Scanstockphoto