Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutuksen alentuminen tarkoittaa sitä, että kaukolämpöä kuluu aikaisempaa vähemmän. Syy ominaiskulutuksen laskuun on rakennuksissa toteutetut energian säästötoimet kuten poistoilmalämpöpumppujen yleistyminen, patteriverkkojen säätötoimet, aikaisempaa tiiviimpien ikkunoiden asentaminen ja asuinlämpötilan laskeminen. Myös sähköllä on saatettu korvata kaukolämmön käyttöä esimerkiksi lattialämmityksessä.

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,7 terawattituntia — tämä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osuus kaukolämmön tuotannossa oli 25,2 terawattituntia — määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä oli 72 prosenttia, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Biopolttoaineiden käyttö kasvussa

Uusiutuvalla energialla kaukolämmöstä tuotettiin viime vuonna yli 31 prosenttia. Puun ja biopolttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on kasvanut koko 2000-luvun.

Teollisuuden ylijäämälämpöön ja lämpöpumppuihin perustuvan kaukolämmön osuus oli kolmisen prosenttia. Kaukolämpöverkkoon kytketyillä lämpöpumpuilla ja lämpökeskusten savukaasujen lämmön talteenottolaitteilla tuotettiin 1000 gigawattituntia lämpöä vuonna 2014.

Lämmin sää vähentää kaukolämmön tarvetta

Kaukolämmön käyttö jatkaa laskuaan tämän vuoden aikana. Näillä näkymin kuluvan vuoden kaukolämmön kulutus saattaa olla kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Tämän vuoden lämmityskuukaudet ovat olleet lokakuuta lukuun ottamatta tavanomaista lämpimämpiä.

Vuoden 2014 kaukolämpötilaston voi ladata täältä.

Kuva: Scanstockphoto