Maailman ydinvoimalaitokset tuottavat vuosittain noin 2,4 terawattituntia sähköä. Tämä on noin kymmenen prosenttia maailman ihmisten käyttämästä sähköstä. Euroopan unionin alueella ydinsähkön osuus on 26 prosenttia kaikesta sähköstä.

Eri puolilla maailmaa toimii yhteensä 440 ydinreaktoria. Suurin osa niistä tuottaa pelkkää sähköä, mutta muutamissa laitoksissa syntyy myös kaukolämpöä.

Tällä hetkellä uusia ydinreaktoreita on rakenteilla noin 40 kappaletta. Tänä vuonna verkkoon kytkettiin neljä uutta laitosta. Niistä yksi valmistui Venäjällä ja kolme Kiinassa. Uudet kiinalaiset laitokset ovat melko suuria: teholtaan tuhannesta megawatista 1700 megawattiin.

USA on yhä maailman suurin ydinvoimamaa, vaikka monet amerikkalaiset laitokset ovat jo melko vanhoja. Amerikkalaisten ydinvoimalaitosten yhteenlaskettu teho on noin 97 000 megawattia. Ranska on toiseksi suurin ydinvoimavaltio 63 000 megawatin kapasiteetillaan. Kiinassa ydinvoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 45 000 megawattia, Japanissa vajaat 32 000 megawattia ja Venäjällä reilut 28 000 megawattia.

Eniten uusia laitoksia on rakenteilla Kiinassa. Uutta kiinalaista ydinvoimalaitostehoa on tuloillaan lähivuosina 8200 megawattia. Toiseksi suuri rakentaja on Yhdistyneet Arabiemiraatit (5400 megawattia), kolmantena on Etelä-Korea (5300 megawattia) ja neloseksi ponnistaa Intia (4 800 megawattia. Viidenneksi kirii Venäjä vajaan 4400 megawatin teholla.

Ydinsähkö toiseksi suurin EU:ssa

Ydinsähkön osuus EU:n sähköpaletissa on 26 prosenttia. Edelle kirii vain uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö 30 prosentin osuudella. Uusiutuvat ja ydinsähkö ovat EU:n alueella ainoat päästöttömät sähköntuotantomuodot. Vajaa puolet eurooppalaisten käyttämästä sähköstä valmistetaan fossiilisilla polttoaineilla: kivihiilellä (20 %), maakaasulla (20 %) ja öljyllä (2 %).

Euroopan unionin alueella on 126 toimivaa ydinvoimalaitosta. Rakenteilla on neljä uutta laitosta: Suomessa, Ranskassa, Slovakiassa ja Brittein saarilla. Saksa on ilmoittanut luopuvansa ydinvoimasta ja Ruotsi kipuilee ydinvoimapäätösten kanssa.

Ydinvoima jakaa edelleen mielipiteitä Euroopassa. Tästä huolimatta EU-maissa on suunnitteilla yhteensä 20 uutta laitosta. Suunnitelmista ovat ilmoittaneet Bulgaria, Tsekin tasavalta, Suomi, Unkari, Puola, Romania, Slovenia ja Englanti. Puola aikoo rakentaa jopa kuusi uutta laitosta.

EU-maista Ranska on suurin ydinvoimamaa. Seuraavina ovat Slovakia, Belgia, Unkari, Ruotsi, Slovenia ja Bulgaria.

Uraania kymmenestä eri maasta

Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten käyttämä uraani tuodaan kymmenestä eri maasta. Eniten uraania tuodaan Kanadasta — 29 prosenttia. Kakkossijan jakavat Australia, Nigeria sekä Venäjä, kukin 15 prosentin osuudella. Kolmoseksi ponnistaa Kazakstan (14 %). Muita eurooppalaisille ydinvoimalaitoksille uraania tuottavia maita ovat Namibia, USA, Uzbekistan ja Euroopan unioni.

Ydinjätteiden loppusijoitus on vielä ratkaisematta suurimmassa osassa EU:n jäsenmaista. Tällä hetkellä vain Suomi ja Ruotsi ovat ratkaisseet asian. Myös Tsekin tasavallassa suunnitellaan samankaltaista loppusijoitusratkaisua kuin Suomessa.

Tällä hetkellä rakennettavat ydinreaktorit ovat 3plus-sukupolven reaktoreita. Neljännen sukupolven ns. hyötöreaktorit kykenevät käyttämään vanhempien reaktorisukupolvien ydinjätteitä hyväkseen — ainakin näin asiantuntija ovat kertoneet. Tämä tarkoittaa sitä, että uudemmat reaktorit kykenevät vielä ottamaan varastoiduista jätteistä irti energiaa. Siksi ydinjätteiden hyötykäyttöä joudutaan pohtimaan myös loppusijoituksen yhteydessä.

Lämpöä pienillä reaktoreilla

Monissa maissa on innostuttu pienten ydinreaktoreiden tarjoamista mahdollisuuksista. Pienikokoiset ja modulaariset sarjatuotannossa valmistettavat ns. SMR-reaktorit sopivat erityisen hyvin lämmöntuotantoa varten. Suurissa kaupungeissa kaukolämpöverkkoon kytketyillä SMR-reaktoreilla voitaisiin korvata kivihiilen ja maakaasun käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Tämä vähentäisi kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä.

Pienikokoisia SMR-ydinvoimalaitoksia suunnitellaan jo eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kiinassa on tarkoitus käynnistää vielä tämän vuoden aikana ensimmäinen 300 megawatin tehoinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu SMR-reaktori.

Suomessa SMR-reaktoreiden mahdollisuudet erityisesti kaukolämmön tuotannossa kiinnostavat jo energiayhtiöitä. Suomessa piakkoin käynnistyvän ydinenergialain päivityksessä otetaan huomioon tulevaisuudessa markkinoille ilmaantuvat SMR-reaktorit.

Koska SMR-reaktorit valmistuvat tehtaan liukuhihnalta sarjatuotantona, voi pienten ydinreaktoreiden luvituskäytäntö olla parhaimmillaan hyvinkin joustavaa. Jos SRM-reaktoreille saadaan luotua EU:n laajuinen tyyppihyväksyntä ja kansallinen lainsäädäntö mukautuu tähän, paranee SMR-rakentamisen kilpailukyky.

Mikäli SMR-reaktoreiden kaupallistaminen onnistuu, on pienydinvoimalla tuotetun energian hinnan arvioitu asettuvan 36–42 euron haarukkaan megawattitunnilta. Tällä hetkellä maatuulivoiman hinta on noin 25 euroa megawattitunnilta. Tosin pienydinvoiman ja tuulivoiman vertailu ei kaikilta osin ole reilua — hehtaarin vertailu kuitenkin osoittaa.

Suomessa SMR-reaktoreihin suhtaudutaan jo vakavalla mielellä. Tästä esimerkkinä on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) käynnistynyt SMR-hanke. Sen tavoitteena on kehittää kaukolämmön tuotantoon soveltuva kotimainen modulaarinen SMR-reaktori. Reaktorin kehittelyn arvioidaan vievän noin viidestä kuuteen vuotta.

Tilastolähteet: www.foratom.org

teksti: Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto