St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen puhui 14.6.2016 Helsingissä yhtiön St1 Energy Outlook -keskusteluasiakirjan julkistuksen yhteydessä.

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä päästään parhaiten eroon, kun niitä käyttäville ja niitä tuotaville yritykselle asetetaan velvoitteita. Kun jonkun polttoaineen käyttö esimerkiksi kielletään, on yritysten keksittävä jotain uutta tilalle. Anttosen mielestä tämä johtaa uusiin innovaatioihin ja kilpailuun uuden tekniikan paremmuudesta. Tällä tavalla voitaisiin fossiilisten polttoaineiden käyttö korvata uusiutuvalla energialla.

— Yritysten toimintaa ohjaavat velvoitteet toimivat paremmin kuin syöttötariffituki tai hiilidioksidivero. Velvoitteet voidaan laatia teknologianeutraalisti eivätkä ne maksa yhteiskunnalle mitään, Anttonen huomauttaa.

— Hiilidioksidivero siirtyy sähkön hintaan ja syöttötariffi romahduttaa sähkön markkinahinnan. Siksi ne eivät ole yhtä hyviä keinoja.

Anttosen ajattelussa on komentotalouden piirteitä. Komentotaloutta kuitenkin tarvitaan, mikäli ilmastomuutosta halutaan tosissaan torjua, Anttonen toteaa.

— Porkkanoista ei ole enää apua.

Liikennepolttonesteiden kehittämissä hallinnollisilla määräyksillä on saatu nopeasti hyvää aikaiseksi. Liikennepolttonesteiden valmistajat on velvoitettu mm. käyttämään tietty osa biopohjaista raaka-ainetta polttoaineen valmistuksessa. Suomessa tämä on tuonut alalle kokonaan uusia yrittäjiä, jotka hyödyntävät metsäbiomassaa liikennepolttonesteiden valmistuksessa.

Anttosen mielestä Ruotsissa käytössä oleva vihreiden sertifikaattien järjestelmä on toimiva esimerkki poliittisen ohjauksen ja markkinaehtoisuuden yhdistelmästä. Anttonen hyväksyy myös investointitukien käytön uuden teknologian saamiseksi markkinoille.

Suora sähkölämmitys katoaa

— Kaukolämmön tuotannossa geoterminen lämpö ja biopolttoaineet ovat kustannustehokkain tapa lisätä uusiutuvan energian osuutta, toteaa St1:n uusiutuvan energian johtaja Jari Suominen.

— Vuoteen 2030 mennessä fossiiliset polttoaineet ja suora sähkölämmitys korvataan Suomessa geotermisellä lämmöllä ja lämpöpumpuilla.

Suomisen mielestä Suomi erottu pohjoismaisilla markkinoilla Norjasta ja Ruotsista siinä, että vain suomalaiset käyttävät energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. Siksi päästökaupan ohjausvaikutus Pohjoismaissa on heikko.

— Voiko joku Pohjoismaissa oikeasti perustaa investointipäätökset päästökaupan varaan, Suominen kysyy.

Kansantalouden kilpailukyvyn kannalta olennaista on halpa sähkö. Muita maita edullisempi sähkön hinta sopisi hyvin suomalaiseksi tavoitteeksi.

— Pohjoismaissa on rakentamatonta vesivoimaa ja hyvät tuuliolosuhteet. Pullonkaulana ovat heikot siirtoyhteydet maiden välillä. Tulevaisuudessa sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla muodostuu vesivoiman, tuulivoiman ja biomassasähkön saatavuuden perusteella, Suominen ennustaa.

Suominen kannattaa uusien altaiden rakentamista Pohjois-Suomeen, koska vesivoiman kaltainen säätövoima on tulevaisuudessa arvokasta. Biomassaan perustuva sähköntuotanto saa tulevaisuudessa myös säätövoiman kaltaisia piirteitä. Suominen arvioi Suomesta muodostuvan tulevaisuudessa sähkön nettoviejä. Suurten sähkömäärien varastoiminen taas on tulevaisuuden kohtalonkysymys.

Huippukulutuksen aikaista sähköntuotantokapasiteetin tarvetta ei Suomisen mielestä voi järjestää markkinaehtoisesti.

— Markkinat eivät voi ratkaista harvoin käyvien voimalaitosten olemassa oloa. Tästä huolimatta varavoimalaitoksia tarvitaan.

Suominen myös muistuttaa, että Suomen sähköjärjestelmä on syntynyt Kekkosen aikana — ei markkinaehtoisen toiminnan tuloksena. Siksi poliitikkojen on viime kädessä pidettävä huolta paletista.

St1 julkaisi 14.6.2016 ”St1 Energy Outlook” –keskusteluasiakirjan, jossa yhtiö esittää näkemyksensä energiamarkkinoiden muutoksesta ja haasteista. Asiakirjan voi ladata täältä ja sitä voi myös kommentoida.

Kuva Lehtikuva Oy