Matti Niemi (sd.), Kai Mykkänen (kok.), Maria Vuorelma (vihr.) ja Riku Eskelinen (kesk.) osallistuivat Energiateollisuus ry:n energiapoliittiseen paneeliin.

Eduskuntaan pyrkiviltä ehdokkailta kysyttiin, mihin energiapoliittisiin toimiin he ensimmäisenä ryhtyisivät, mikäli heidät valitaan parlamenttiin. Keskustapuolueen Riku Eskelinen säätäisi puitelain, jonka avulla Suomi pyrkisi sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa käyttäväksi maaksi vuoteen 2050 mennessä — Eskelisen visiossa olemassa olevilla ydinvoimalaitoksilla tosin voitaisiin jatkaa sähkön jauhamista.

Vihreiden Maria Vuorelma lopettaisi kaikki fossiilisten polttoaineiden käyttöön liittyvät tukijärjestelmät — erityisesti turpeen käyttöön liittyvät tuet ovat Vuorelman mielestä ”pöyristyttäviä”. Kokoomuksen Kai Mykkänen puolittaisi tuontiöljyn käytön seuraavien kymmenen vuoden aikana — Mykkänen kannustaisi verotuksella sähköautojen käyttöön ja moottoritekniikan kehittämiseen. Sosialidemokraattien Matti Niemi on huolissaan päästöoikeuden hinnan vaikutuksesta teollisuuden kilpailukykykyyn, mutta hän uskoo löytävänsä siihen ratkaisun.

Uusiutuvien invaasio mahdollinen

Eskelisen mielestä Suomi voisi olla sataprosenttisesti uusiutuvan energian käyttäjä vuonna 2050. Hän asettaa välitavoitteen vuoteen 2030, jolloin uusiutuvien osuus kokonaisenergian käytöstä voisi olla 50 prosenttia. Niemi on vuoden 2050 tavoitteesta samaa mieltä, mutta ei ole halukas asettamaan välitavoitteita.

Mykkäsen mielestä päästövähennystavoitteen saavuttaminen on oleellisempaa kuin uusiutuvan energian osuus, mutta uskoo vuonna 2030 uusiutuvan energian osuuden olevan 50 prosenttia kokonaisenergian käytöstä Suomessa. Vuorelma on samoilla linjoilla: päästökauppa on hyvä ohjauskeino, mutta sen ohjausvaikusta olisi reilusti tehostettava — muuten EU ei saavuta päästövähennystavoitettaan. Kivihiilestä Suomi voisi Vuorelman mielestä luopua vuoteen 2025 mennessä.

Eskelinen kirjaisi uusiutuvaa energiaa koskevan tavoitteen tulevaan hallitusohjelmaan.

— Kaikkien energia-alan investointien on ohjattava uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Keskustapuolueen mielestä turve ei ole kuitenkaan uusiutuvaa energiaa, Eskelinen toteaa.

Päästökauppa riittää ja ei riitä

Vuorelman mielestä päästökauppa ei yksin riitä ohjaamaan päästövähennystavoitetta. Siksi hän on valmis käyttämään myös syöttötariffijärjestelmää, jota voidaan kehittää tähän asti saatujen kokemusten perusteella. Niemi pitää markkinaehtoisia ohjauskeinoja syöttötariffia parempana ratkaisuna, mutta ei kuitenkaan koe syöttötariffin aiheuttaneen suurempia markkinahäiriöitä Suomessa.

Mykkänen huomauttaa päästökaupan olevan paras ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi. Jos tämä ei riitä, voitaisiin harkita pohjoismaista hiiliveroa. Eskelinen käyttäisi sähkön alkuperätakuujärjestelmää, jolloin yksittäisille sähköntuotantomuodoille voitaisiin asettaa minimitavoitteita.

— Päästökauppa ohjaa päästövähennyksiä, kunhan tavoitteita kiristetään. Tästä johtuva sähkön hinnan nousu voitaisiin kompensoida energiaintensiiviselle teollisuudelle. Päästökaupan vakausmekanismi taas on syytä ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön ja Suomen olisi syytä olla asiassa Saksan, Ranskan ja Englannin kanssa samassa rintamassa, Eskelinen toteaa.

— Suomalainen teollisuus saa jo nyt riittävästi kompensaatioita, Vuorelma täräyttää.

— Uusiutuvan energian tarjonnan lisääminen laskee tukkusähkön hintaa, jolloin kompensaatioita ei tarvita.

Mykkäsen mielestä päästöoikeuden hinta saisi olla 5–10  kertaa nykyistä korkeampi. Teollisuudelle maksettavia kompensaatioita kuitenkin tarvitaan, jotta estettäisiin hiilivuoto.

Fortumille uusi ydinvoimalupa?

Paneeliin osallistuneista ehdokkaista vain Mykkänen olisi valmis myöntämään Fortumille ydinvoimalaitosluvan. Eskelinen arvioi, että hallitusohjelmaan ei kirjata mitään mainintaa uudesta ydinvoimasta.

— ”Ei” uudelle ydinvoimalle olisi selkein mahdollinen signaali energiateollisuudelle, Eskelinen toteaa.

Mykkäsen mielestä uudella ydinvoimalla voitaisiin vähentää kivihiilen käyttöä. Eskelinen ei ole tästä kuitenkaan vakuuttunut.

— Kivihiiltä käytetään ennen kaikkea sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Ydinvoima ei syrjäytä kivihiiltä markkinoilta ellei ydinvoimalaitoksella tuoteta myös kaukolämpöä.

Helsinkiläisen Niemen mielestä ydinkaukolämpö ei ole Helsingin kannalta realistinen vaihtoehto.

Cleantech ei menesty ilman kotimarkkinoita

— Suomalainen cleantech ei menesty kansainvälisillä markkinoilla ilman toimivia kotimarkkinoita tai ilman referenssejä. Myös valtionhallinto tuntee huonosti kotimaiset cleantech-yritykset, Niemi toteaa.

Vuorelma huomauttaa, että cleantech ala ei pääse kehittymään, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan. Mykkänen ajattelee samalla tavalla:

— Vahvat cleantech-kotimarkkinat ja fossiilisten polttoaineiden tukien purkaminen lisäävät yritystemme kilpailukykyä.

Eskelinen panostaisi cleantech-kotimarkkinoihin, mutta myös alan koulutukseen.

Eduskuntavaaliehdokkaiden energiapoliittinen paneeli järjestettiin Energiateollisuus ry:n Ilmastoseminaarissa Helsingissä 15.4.2015.

Kuva: Olli Häkämies