EU:n päästökauppajärjestelmä on kokenut kovia reilun kymmenvuotisen historiansa aikana. Se on häiriöille altis ja kustannustehoton. Päästöoikeuden hinta matelee pohjalukemissa ja ilmastotavoitteet uhkaavat karata käsistä. Ongelmiin on kuitenkin olemassa ratkaisu. Näin osoittaa tuore päästökaupan uudistamista koskeva ranskalaistutkimus.

Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan kuutta eri vaihtoehtoista mallia nykyisen päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi. Tarkastellut vaihtoehdot olivat lineaarisen päästövähennyskertoimen nosto 2,6 prosenttiin vuodesta 2021 eteenpäin, päästökaton viitevuoden korjaaminen vastaamaan viimeisimpiä toteutuneita päästölukuja, tiettyjen "vihreän klubin" jäsenmaiden vapaaehtoinen päästöoikeuksien vähentäminen sekä päällekkäisten ilmasto- ja ympäristölakien parempi huomioon ottaminen, hintakäytävän eli päästöoikeuden matalimman ja korkeimman hinnan asettaminen ja markkinavakausmekanismin vahvistaminen nykyisestä 12 prosentista 24 prosenttiin.

Yhdistelmällä paras lopputulos

Tutkimuksen mukaan lyhyellä aikavälillä vaikuttavimmat keinot ovat hintakäytävän asettaminen 20 ja 50 euron välille tonnia kohden, nykyistä vahvempi markkinavakausmekanismi ja päästökaton viitevuoden korjaaminen. Nämä muutokset ajaisivat päästöoikeuden hinnan yli 30 euroon heti uuden kauden alussa vuonna 2021. Viitevuoden korjaus ja hintakatto pitäisivät päästöoikeuden hinnan korkeana myös pidemmällä aikavälillä ja heijastaisivat hiilen käytön yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia. Energiasektorin päästövähennystavoitteiden kannalta tehokkaimmat keinot olisivat puolestaan korkeampi lineaarinen päästövähennyskerroin ja viitevuoden korjaus.

Tutkija Fabien Roques tutkimuksen toteuttaneesta FTI-Compass -konsulttiyhtiöstä huomauttaa, ettei mikään malleista yksinään korjaa kaikkia päästökauppajärjestelmän ongelmia, mutta niitä yhdistelemällä luodaan kestävät kannustimet vähähiilisille investoinneille ja saavutetaan yhteiset ilmastotavoitteet.

— Lisäksi keinojen eri yhdistelmät tuottaisivat jäsenmaille 86 miljardia euroa kaudella 2021-2030 käytettäväksi esimerkiksi hiilivuotoalojen tukemiseen, painottaa Roques.

Kerralla kuntoon
Tutkija muistuttaa, että muutosten toteuttaminen on kiinni vain poliittisesta tahdosta. Yritysten näkökulmasta tärkeintä olisi saada järjestelmä kerralla kuntoon. Jatkuvista uudelleenjärjestelyistä ja backloadingin kaltaisista korjausliikkeistä on päästävä eroon.

— Mitä nopeammin korjaamme päästökaupan ongelmat ja palautamme sen uskottavuuden, sitä pienemmät ovat yrityksille ja yhteiskunnalle lankeavat kustannukset, toteaa Roques.

Tutkimuksen rahoittivat seitsemän eurooppalaista energiayhtiötä. Suomesta mukana oli Fortum. EU-komission esitys päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi kaudelle 2021-2030 on parhaillaan käsittelyssä europarlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa.

Vertailu

Teksti: Heli Satuli / kuva: Scanstockphoto 

Energiauutiset on käsitellyt samaa aihetta myös täällä.