Julkisuudessa keskustellaan päästökaupasta usein ongelmien kautta. Todellisuudessa päästökauppa on vaikuttanut merkittävästi EU:n päästövähennyksiin ja yritysten toimintaan. Päästökauppaa on jatkuvasti kehitetty toimivammaksi.

EU otti juuri huomattavan edistysaskeleen, kun se saavutti sovun päästökaupan vahvistamisesta. Päätös antaa tukevan pohjan kehittää päästökauppaa edelleen unionin ilmastopolitiikan tärkeimpänä työkaluna.

Päästökaupan haasteet kuluvalla vuosikymmenellä eivät liity päästöoikeuksien jakoon tai kompensaatioon energiaintensiiviselle teollisuudelle. Suurin haaste on päästöoikeuksien kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. 

Sitkeä ja pitkäaikainen talouden taantuma vähensi teollista tuotantoa ja energiankulutusta Euroopassa. Tämä alensi merkittävästi päästöoikeuksien kysyntää ja hintaa.

Kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa on ollut synnyttämässä myös EU:n jäsenmaiden harjoittama tukipolitiikka. Päästökaupan piirissä olevilla toimialoilla, erityisesti sähköntuotannossa, on sovellettu erittäin mittavia tukiohjelmia. 

Joka vuosi kymmeniä miljardeja euroja ohjataan sähköntuotantoon ohi sähkö- tai päästömarkkinoiden. Se on romahduttanut sekä päästöoikeuksien että sähkön hinnan. Eurooppalaisilla markkinoilla on nyt liikaa sähköä ja liikaa päästöoikeuksia.

EU purkaa päästöoikeuksien ylijäämää

Kehitykseen on onneksi tullut käänne. Euroopan Unioni on juuri päässyt sopuun merkittävästä muutoksesta päästökaupan lainsäädäntöön. Käyttöön on otettu keinoja, joilla päästöoikeuksien ylijäämää puretaan markkinoilta.

Useat analyytikot arvioivat, että päästöoikeuksien hinnat voivat kohota, jolloin päästökauppa alkaisi yhä vahvemmin ohjata investointeja energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan. Näin poistuisi myös tarve tukiin. Alle vuodessa päästöoikeuden hinta on kaksinkertaistunut.

Päästökauppa ei ole kuitenkaan vielä valmis ja ilmastoneutraaliin energiaan on yhä matkaa. EU:n omat päästötavoitteet eivät vastaa niitä poliittisia sitoumuksia, joista Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Päästökiintiötä pitää merkittävästi tiukentaa. Se vahvistaisi edelleen päästökaupan ohjausta. Energiateollisuus tukee päästötavoitteen asettamista ilmastotavoitteiden mukaiselle polulle.

Päästökauppa koskee vain osaa päästöistä. Merkittävä osa EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ei ole eurooppalaisen tai edes kansallisen päästövähennyksen kohteena.

Tällainen on esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys. Valtaosa lämmityksestä EU:n alueella perustuu fossiilisen polttoaineen – maakaasun ja joissain tapauksissa hiilen – polttamiseen kiinteistöissä. Kaukolämmitys ja sähkölämmitys sen sijaan ovat jo päästökaupassa.

ET: Koko lämmitys saatava päästökaupan piiriin

Energiateollisuus on esittänyt, että EU:ssa koko lämmityssektori siirrettäisiin päästökaupan piiriin. Se loisi myös mahdollisuuden kiristää päästötavoitetta ja saada eurooppalaiset päästöt kiintiöityä ilmastositoumusten mukaiselle tasolle.

Seuraava EU:n komissio muodostetaan Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Suomella onkin loistava paikka määrittää EU:n tulevaisuutta. 

Jotta voimme vaikuttaa aktiivisesti, työ on aloitettava nyt. Suomen EU-strategian keskiössä tulee olla Pariisin sopimuksenilmastotavoitteisiin sitoutuminen ja tiukkaan päästökiintiöön nojaava markkinaohjaus.

Jukka Leskelä
Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja.