Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa suunnitelman nostaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoite 55 prosenttiin, mikä on osa laajempaa Euroopan Vihreän diilin ohjelmaa, jolla tavoitellaan unionin “ilmastoneutraaliutta” vuosisadan puoliväliin mennessä.

Ilmoitus tästä tavoitteesta tuli vain vähän sen jälkeen, kun EU:ssa oli lähes päästy yksimielisyyteen 40 prosentin tavoitteesta, mutta 55 prosentin tavoitetaso ja siihen liittyvät lainsäädännölliset toimet on tarkoitus huipentaa vasta ensi vuoden kesäkuussa. Ja kokonaisuuteen liittyy olennaisesti päästökauppajärjestelmän uudistaminen.

- On elintärkeää vahvistaa nykyistä päästökauppajärjestelmää niin, että päästökatto sovitetaan vuoden 2030 tiukentuvien tavoitteiden mukaan, Hollannin pysyvän edustuston energia-asiantuntija Sophie van Eck sanoi EURACTIV:en järjestämässä tilaisuudessa.

Päästökaupan ansiosta tuulesta ja auringosta on jo nyt tullut hiiltä tärkeämpiä energialähteitä. Mutta vaikka se on johtanut muutosta kohti vihreämpää energiaa, poliittisissa piireissä ollaan sitä mieltä, että järjestelmää on päivitettävä uudelleen. Näin siksi että saadaan uusiutuviin lisäpotkua ja koko Eurooppa raiteille, joka johtaa sen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050.

Vihreiden ruotsalaismeppi Jakop Dalunde totesi EURACTIV:en tilaisuudessa, että monet ilmastopolitiikkaa ohjaavat lailliset järjestelmät, kuten ETS, omaksuttiin toden teolla vasta Pariisin sopimuksen jälkeen, eivätkä ne olleet lähimainkaan sen vaatimusten mukaisia.

- EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen suojaksi esitetty Euroopan ilmastolaki on askel oikeaan suuntaan, mutta tekemistä riittää, erityisesti liikenteen puolella, jossa päästöt yhä lisääntyvät, Dalunde lisäsi.

Ei vain energia-alan asia

Vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi uusiutuvan energialähteiden osuuden on komission mukaan suunnilleen kaksinkertaistuttava EU:n energiapaletissa, eli nykyisestä noin 20 prosentista 38-40 prosenttiin. EU:n tämänhetkinen tavoite, josta päästiin kahden vuoden uuvuttavien neuvottelujen jälkeen sopuun, on kasvattaa uusiutuvien osuus 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vielä kaksi vuotta sitten tavoite tuntui kunnianhimoiselta.

Poliitikkojen mukaan EU:n päivitetyt ilmastotavoitteet vuodelle 2030 eivät ole vain energiasektorin asia, vaan niiden saavuttamiseksi tarvitaan ponnistuksia läpi koko talouden.

- Tarvitsemme panostuksia talouden jokaiselta sektorilta, jotta tämä erittäin korkea tavoite saavutetaan, emmekä näin ollen voi puhua vain energiasta, komission energiaosaston johtaja Cristina Lobillo Borrero korosti tilaisuudessa.

Lobillo Borrero sanoi erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyvän. Lisäksi hän muistutti, että emme myöskään voi unohtaa maataloutta ja että meidän on pidettävä huolta metsien ja valtamerien tapaisista ‘hiilinieluista’ , jotta niiden kyky imeä hiilidioksidia ilmakehästä säilyy tai jopa paranee.

Jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto ei ole vielä täysin yksimielinen unionin ilmastotavoitteista vuodelle 2030. Komissio on esittänyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistasoksi 55 prosenttia, mutta parlamentti pani paremmaksi ja äänesti 60 prosentin tason puolesta.

- On selvää, että korkeammat tavoitteet edellyttävät korkeampaa rahoituksellista tukea, Borrero sanoi ja jatkoi, että haaste on nyt siinä, että voidaan varmistaa näin myös tapahtuvan mahdollisimman nopeasti.

Saksalaisen ajatushautomo Agora Energiewenden Matthias Buckin mukaan 55 prosentin päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Se edellyttää kuitenkin nopeaa uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin rakentamista.

- Jotta tähän päästään, tarvitsee hallitusten tehdä kotiläksynsä niin, että sääntelypuitteet ja rahoitusedellytykset mahdollistavat uuden uusiutuvan rakentamisen mahdollisimman edullisesti ja sillä vauhdilla, mitä tarvitaan, Buck totesi.

Sähkön tukkuhinnat ovat painuneet alas ympäri Eurooppaa, kun tuuli- ja aurinkosähkö ovat laajentuneet vauhdilla. Uusiutuvien lisäpönkittäminen voisi joidenkin mielestä tapahtua myös niin, että sähkön verottamista kevennettäisiin.

- Mitä nopeammin liikumme sitä paremmin päästöt vähenevät ja sitä todennäköisemmin saavutamme lopullisen tavoitteemme, sanoi Elena León Muñoz espanjalaisesta energiayhtiöstä Iberdrolasta. Iberdrola sponsoroi EURACTIV:en tilasaisuutta.

Energiatehokkuustavoitekin kunnianhimoisemmaksi

Jotta käännettä uusiutuviin voidaan vielä vauhdittaa ja saavuttaa EU:n päivitettävät vuoden 2030 tavoitteet, komissio aikoo lisäksi esittää unionin energiatehokkuustavoitteen nostamista 38-39 prosenttiin nykyisestä 32,5 prosentin tavoitetasosta.

Se merkitsee kovaa toimeksiantoa. Jäsenvaltiot ovat rämpineet energiansäästöasioissaan ja ovat toistuvasti epäonnistuneet tavoitteissaan, jotka eivät vielä tälläkään hetkellä ole laillisesti sitovia.

Mutta on syytä uskoa, että Eurooppa voi saavuttaa tavoitteensa tällä kertaa. Komissio lanseerasi näet lokakuussa korjausrakentamiseen liittyvän paketin, jonka avulla uskotaan saavutettavan tuntuvia energiansäästötuloksia.

Ruotsalaismeppi Dalunde esitti kuitenkin varoituksen sanoja siitä, sopisivatko kaikki korjausrakentamiseen liittyvät ratkaisut rakennuksiin kuin rakennuksiin ympäri Eurooppaa. Hänestä alueelliset erot tässä suhteessa on otettava huomioon. Eteläisen Euroopan rakennukset “vuotavat energiaa” ja yhtäläisissä säännöksissä on tällöin riski, että energiaköyhyys vain pahenee, Dalunde sanoi ja esitti sen sijaan käytettävän EU-rahastojen varoja kokonaisten kaupunginosien saneerauksiin.

- Sääntely ja tavoitteiden asettelu ei välttämättä ole paras tapa edetä energiatehokkuuden tavoittelussa. On parempi luoda taloudelliset kannusteet omistajille tehdä tai teettää korjaukset itse, Dalunde lisäsi.

Iberdrolan Muñoz totesi puolestaan, että EU:n rahastovaroja olisi Etelä-Euroopassa parempi investoida sähköistämiseen kuin suuriin talosaneerauksiin. Hän muistutti, että EU:n ennusteiden mukaan vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää sähkön osuuden kaksinkertaistamista unionin kokonaisenergian käytön paletissa.

- Taloudellisesti investoinnit sähköistämiseen ovat parempia, koska rakentaminen ei aina toimi, jatkoi Muñoz, jonka kotimaa Espanja kohtasi juuri toisen kiinteistöalan romahduksen. Nyt aiheuttajana oli koronaviruskriisi – sen ensimmäisen aiheutti finanssikriisi.

Vety vielä horisontissa

Vaikka komissio näkee sähkön olevan vuoden 2050 EU:n energiajärjestelmän uusi “selkäranka”, paljon on vielä tehtävää niiden alojen osalta, joita ei helposti voi sähköistämällä vähähiilistää. Näitä aloja ovat ennen kaikkea raskas teollisuus ja pitkien etäisyyksien kuljetukset, jotka ovat toistaiseksi erittäin riippuvaisia fossiilipolttoaineista.

- Sähköistäminen ei ole vastaus kaikilla sektoreillamme, erityisesti energiaintensiivisen teollisuudenaloillamme Hollannissa, van Eck totesi. Näin on asian laita myös meri- ja lentoliikenteessä, joissa näemme uusiutuvan vedyn olevan tärkeässä osassa tulevina vuosina, hän jatkoi.

Mutta Muñoz muistutti, että vety ei kalleutensa takia ole vielä tehokas. Sen valmistus kun vaati todella paljon energiaa. Vihreän vedyn valmistus uusiutuvilla tuotetulla sähköllä edellyttää lisäksi sähköverkkojen merkittävää lisärakentamista, jotta nimenomaan sitä sähköä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti

Elena León Muñoz sanoi kuitenkin, että olemme kaikki toivottamassa vihreän vedyn osaksi lupaavia ratkaisuja, joilla mahdollistamme hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Flickr