Neuvoston mukaan varanto voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2019 alusta, jolloin nk. backloading-menettelyssä sivuun siirretyt oikeudet ja myös eri syistä jakamatta jääneet oikeudet siirrettäisiin varantoon.

Komissiosta on todettu, ettei se voi käynnistää valmistelua päästökauppajärjestelmän syvällisestä uudistamisesta, ennen kuin pienemmästä, vakausvarantokysymyksestä on päästy yksimielisyyteen.

– Neuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä jatkuvat ensi viikon tiistaina, mutta nyt syntyneen sovun myötä on todennäköistä, että asia etenee toukokuun aikana, Energiateollisuus ry:n ilmastopolitiikan asiantuntija Joona Poukka arvioi.

Markkinavakausvarannon perustaminen on yksi niistä toimenpiteistä, joilla EU hilaa ilmasto- ja energiapolitiikkaansa markkinaehtoisempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan.

Mekanismi siirtää automaattisella laskentakaavalla päästöoikeuksia sivuun markkinoilta, mikäli oikeuksista on nykytilanteen mukaisesti ylitarjontaa. Vastaavasti mekanismi palauttaa oikeuksia markkinoille, kun tarjonta alkaa olla vähäistä kysyntään nähden.

Tarkoituksena on Poukan mukaan luoda vakaa ja ennakoitava päästöoikeuden hintakehitys niin, että hinta muodostuu luotettavasti päästövähennysten kustannusten perusteella ja tukee kannattavia päästövähennysinvestointeja.

– Nyt neuvostossa saavutetun kompromissin mukainen vakausvarannon käyttöönotto voisi 2030-paketin toimeenpanon ohella vahvistaa päästökaupan ohjausvaikutusta jo lähivuosina, jolloin vältettäisiin kalliimpien ohjauskeinojen kuten kansallisten tukijärjestelmien käyttö vuoden 2020 jälkeen.

Päästökaupan pitäisi olla EU:n keskeisin väline hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mutta talouskehityksen takkuilun takia päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa ja sen myötä oikeuksien hinta on jämähtänyt noin 7 euroon tonnilta.

Kuva: Scanstockphoto