Suurin sähkönkysynnän lasku on koettu Italiassa, jossa koronavirusepidemian vuoksi otettiin ensimmäisenä Euroopan maana käyttöön tiukat karanteenitoimet. Italian lisäksi Espanjassa ja ilmeisesti myös Ranskassa kysyntä sukeltaa Emberin arvion mukaan kaksinkertaisesti verrattuna muihin maihin.

- Nämä ovat merkittäviä pudotuksia sähkönkysynnässä, jossa lämpötilakorjatut muutokset ovat tavallisesti pieniä. Britanniassa vaikutus sähkönkysyntään on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäistä, mikä johtuu maan hallituksen myöhäisestä reagoinnista koronaviruskriisin, analyytikko Dave Jones Emberistä sanoo.

Myös Suomessa sähkönkysynnän lasku on ainakin vielä ollut hyvin maltillista. Täällä pudotusta on tullut 2 prosenttia. Sen sijaan Ruotsissa on menty alaspäin 4 prosentin vauhtia

Koronaviruksesta pahiten kärsineessä Italiassa sähkönkysyntä on pienentynyt viidenneksen kahden viimeisen viikon aikana. Maan varhaisten karanteenitoimien vuoksi kysyntä alkoi vähentyä jo maaliskuun ensimmäisellä viikolla (10).

- Ja lisäpudotusta kysyntään on odotettavissa, kun Italian hallitus määräsi uusia karanteeni- ja sulkemistoimia tehtaille muun muassa niin, että kaikki “ei-välttämätön” tuotanto pysäytetään. Tämä tarkoittaa, että yhä enemmän teollisuutta ja palveluita sulkee ovensa, mikä voi pudottaa sähkönkysyntää jopa yli 20 prosenttia, Jones toteaa.

Päästömarkkinoistako “ensimmäinen uhri”?

Sähkönkysynnän lasku johtaa myös pieneneviin hiilidioksidipäästöihin. Viime viikolla saksalainen ajatushautomo Agora Energiewende raportoikin jo sähkönkysynnän laskun aiheuttamista päästöväenemistä.

Agora Energiewenden mukaan yksistään Saksan teollisuus voi tuottaa päästöjä 10-25 miljoonaa tonnia vähemmän kuin normaalitilanteessa. Se tarkoittaisi, että Saksa voisi jopa saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteensa.

- Mutta sähkönkysynnän ja sen myötä -hinnan lasku on myös vakava uhka EU:n päästökauppajärjestelmälle. Sen myötä päästömarkkinoista voi tulla “ensimmäinen uhri”, jos ja kun päästöoikeuksista tulee liikatarjontaa, toteaa Máximo Miccinilli Brysselissä toimivasta Centre on Regulation in Europe ajatushautomosta.

Miccinillin mukaan EU:n päästökauppajärjestelmä on epäilemättä altteimpia ilmastopoliittisia työkaluja COVID-19 kaltaisille iskuille. Järjestelmään kohdistuva epävarmuus ja epävakaus saattavat heikentää hiilen alasajoa. Myös uusiutuvien rakentamiseen liittyvät julkiset huutokauppatulot ja vähähiiliset investoinnit voivat vähentyä.

Komissio menee terveyskriisi edellä

CO2-hinnat olivat viime viikon alussa pudonneet 15,45 euroon tonnilta, kun ne maaliskuun alussa olivat vielä pyörineet 23 euron hujakoilla. Eikä kysynnän odoteta nousevan vielä pitkään aikaan. Miccinilli arvioi, että CO2-hinnat tuskin elpyvät vielä vuoden 2020 aikana, koska koronaviruksen aiheuttama taloudellinen epävarmuus saattaa jatkua pitkäänkin.

Centre on Regulation in Europe ajatushautomo kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan pikaisesti toimia, joilla estetään päästömarkkinoita romahtamasta, ja tuomaan pöydälle uusia esityksiä, joilla vakiinnutetaan CO2-hinnat.

Komissiosta on kuitenkin viestitty, että vielä ei ole elvyttävien toimien aika. Välitön ensisijaisuus kohdistuu edelleen terveyskriisiin ja elvytystoimet tulevat kysymykseen vasta sitten, kun kriisi on tasoittunut, komissiolähteet ovat todenneet.

Lähde: EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Flickr