Raportin julkaisija ajatushautomo Carbon Tracker Initiative määrittelee itsensä rahoitusalan erikoisosaajien joukoksi, joka tuo ilmastonmuutosriskin esille tämän päivän pääomamarkkinoilla.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä raportti ennustaa hiilidioksiditonnin maksavan 25 euroa, kun se tällä hetkellä on 7 euroa halvempi. Myönteinen hintakehitys edistää siirtymistä hiilestä kaasuun ja kyseenalaistaa raportin mukaan kivi- ja ruskohiililaitosten käytön enää vuoden 2021 jälkeen.

Päästöoikeushintojen nopea nousu ennakoi myös sitä, että päästöoikeuksien määrää leikataan tuntuvasti vuosina 2019-2023. Leikkausten jälkeen energia- ja ilmailusektoreille jää noin 1,4 miljardia tonnin edestä oikeuksia.

Paineet hiilipäästöjen hinnoitteluun kasvavat

Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu yleistyy kaiken aikaa maailmalla. Sitä tekevät paitsi valtiot myös yritykset itse, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden aiheuttamat taloudelliset menetykset näyttäytyvät entistä kouriintuntuvimmilta.

Maailmanpankki etunenässä, mutta myös liike-elämän ryhmittymät ja sijoittajat ovat vaatineet laajempaa tukea hiilidioksidin hinnoittelulle päästöjen alentamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi puhtaampiin teknologioihin.

Keskustelu hiilidioksidipäästöjen hinnoittelusta huipentuu loppuvuodesta, kun seuraava YK:n ilmastokonferenssi pidetään Puolan Katowicessa 3.-14. joulukuuta. Konferenssi on ensiarvoisen tärkeä sen vuoksi, että viimeistään siellä pitää määritellä säännöt Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanolle. Yhden keskeisistä säännöistä odotetaan olevan hiilipäästöjen hinnoittelu.

Markkinavakausmekanismi käyttöön ensi vuoden alusta

Euroopassa EU:n päästökauppajärjestelmä on ollut hiilidioksidipäästöjen pääasiallinen työkalu. Carbon Trackerin raportissa korostetaan sen olleen maailman kuumin hyödykepörssi viimeisten 16 kuukauden aikana, jolloin päästöoikeuden hinta on kohonnut 310 prosenttia (toukokuusta 2017), ja 120 prosenttia tämän vuoden alusta.

- Tätä ällistyttävää saavutusta on vauhdittanut ennakointi ensi vuoden alusta käynnistyvästä markkinavakausmekanismista, jolla puretaan päästöoikeuksien ylijäämää. Se on keskeinen osa viime vuonna sovittua päästökauppajärjestelmän uudistamista, raportti hehkuttaa.

Markkinoilla valmistaudutaan nyt päästökauppajärjestelmän historian suurimpaan puristukseen, kun runsaan neljän kuukauden päästä markkinavakausmekanismi ryhtyy poistamaan huomattavaa päästöylijäämää 24 prosenttia vuodessa aikavälillä 2019-2023.

Kompensoidakseen tulevaa alijäämää sähköntuottajien on tarjottava korkeampaa hintaa päästöoikeuksista, jotta siirtyminen hiilestä kaasuun olisi mahdollista. Kun ne tarvitsevat aiempaa vähemmän oikeuksia, kannustaa se taas teollisuutta ja keinottelijoita myymään ylijäämäoikeuksiaan, raportissa täsmennetään.

- Niin myönteiseltä kuin päästöjen hintakehitys näyttääkin meistä, on tärkeää muistaa, että EU:n päästökauppajärjestelmä on pohjimmiltaan poliittinen rakennelma. Näkemyksemme on, että mikäli seuraavien kahden kolmen vuoden aikana hinnat ylittävät 50 euroa ja pysyvät niin korkealla enemmän kuin parin kuukauden ajan, paineet vastatoimiin kasvavat suuriksi, etenkin itäisessä Euroopassa, raportista vastaava Carbon Trackerin tutkimusjohtaja Mark Lewis sanoo.

Saksa siirtymässä hiilestä kaasuun?

Carbon Tracker odottaa, että päästöoikeushinnat nousevat tasolle, joka laukaisee polttoainevaihdoksen hiilestä kaasuun Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Hollannissa. Nämä maat seuraavat Britanniaa, jossa vaihdos on jo meneillään.

Odotus perustuu osittain myös siihen, että berliiniläinen energia- ja ilmastoaiheista lehdistömateriaalia tuottava Clean Energy Wire uutisoi äskettäin, että alhaiset sähkön tukkuhinnat ja nousseet päästöoikeushinnat painavat jo Saksan ruskohiilisähkön tuottajien taseissa.

Clean Energy Wiren mukaan maan kaikkien ruskohiilisähkön tuottajien tappiot ylittivät 2 miljardia euroa vuoden 2016 alusta heinäkuuhun 2018. Saksan suurin ruskohiilisähköä tuottava energiayhtiö, esseniläinen RWE on kuitenkin kieltänyt kärsineensä tappioita omilla laitoksillaan, ja muut toimijat ovat taas kieltäytyneet kommentoimasta.

Saksan hallitus esitteli elokuun alussa lakiluonnoksen, jolla pannaan täytäntöön uusi EU:n päästökauppadirektiivi.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Andrew/ Flickr